Jos ootta sinkkuja ja ettittä siippaa, niin täs teille pohojalaanen kyselylomake. Tämän voi etukätehen lähettää kaikille samalla kylällä asuville aviopuolisoeherokkaille. Heleppo tapa selevittää tärkeimmät seikat heti kättelys. Ei tartte ihimetellä sitten jäläkehenpäin. Nimi: ![]() Ammatti: Peltopinta-ala: Raktorimerkki: Osootes: Kouluutus:
Nykyynen terveyrentila:
Asevelevollisuus: - on suaritettu v.19__ - 19__ Jos ei, syy:
Onko teillä tai jollaki lähisukulaasellanna ollu:
Montako kertaa päiväs harrastatta itsetyyrytystä:
Harrastatta kuitenki ! Montako tuntia tyäaijjasta / pv kuluu tämän harrastuksen paris ?___ tuntia.Oottako ollu hoirettavana ?
Jouruttako häpeemähän suaritustanna ? - kyllä - en Joutuuko muut ? - kyllä - ei Tupakoottako ? - kyllä - en Jos tupakootta vastakkaa seuraavihin: - poltan ___ savuketta päiväs
- kyllä
- harvemmin ku useen
- kyllä
- jokapäivä
- hyvät Silimät : - omat
Käyttäkö innokkahasti naisis?
- kaappihomo
- kyllä, _____ cm
Käytättäkö rintaliiviä ?
- kyllä, täältä sitä saa
huanehen numero _______ pvm _________ ja, klo __________
Ulukonäkö:
Tässä olis sitte niille mun morsian eherokkaalle sanakirija notta osaatta toimitella mun kans ja ymmärrättä mitä mä kulloonkin tarkootan
PIENI POHOJALAANEN MURRES SANAKIRJA
ASEET =haarukka, veitsi ja muuta vastaavat, esim "Anna ny mulle eres jokku aseet jotta mä saan vähä keinoa näille sun pöperöölle." EHEROONTAHAROON =välttämättä, esim "Pitikö sen Ylerminkin ny eheroontaharoon lähtiä meirän fölijyhy." ELI =tai, esim: "Olokohon ny musta eli valakoonen." FLATAANEN =vähä niinkuin köppääne (=selitys alempana) FÖLJYS =mukana, esim: "Onko meillä ny kaikki verhat följys?" HALTIOORA =olla lapsenvahtina, esim: "Naapurin flikka lupas haltioora meirän kersoja sill aikaa ku me käyrähän Keskisellä." HANTUUKI ja NÄSTYYKI = pyyhe ja nenäliina HE= ole hyvä HIRVIÄ, HIRVITTÄÄ =pelottaa, kauhea, esim: Eikö sua yhtää hirvitä kulukia yksin kaupungilla?" tai "Kantris oli kyllä eileen aivan hirviän makuusta kaljaa." HUURITON =ei käytöstapoja, villi, esim: "On se kumma ku ei nualle huurittomille kersoolle saara mitää kuria!" HÄJYYNEN ="Häjyynen on sellaanen piäni muksu. Elikkäns häjyyset muksut tai tenavat on pieniä lapsia. Nov vähä niinku koirasta sanotahan jotta soon penikkasekaanen." ITIKKA =lehmä, esim: "Mä tuun heti kummä oon lypsäny itikat."(Kaikki varmaan muistavat vielä Itikan käristeet?) JOPPARI =polkupyörän tarakka JULUPPI =sepalus JUNTU =polku KAIKALES =klapia pienempi puunkappale joka syntyy klapeja noloosti pilkottaessa (suht hyvä sytyke mutta taustansa takia aliarvostettu) KAIKKI =loppu, esim: "Sokeri on kaikki, ny jäi kilijut tekemättä." KAMARI = olohuone tai makuuhuone eli siis huone KANAHKA =eräänlaista likaa KARTEEKIT =ikkunaverhot KERIITÄ =ehtiä, esim: "Nytten kyllä millään joura lähtiä, mutta joskus illansyrjäs vois keriitä." KLASIPALLI =keinosiementäjä KIKIT =rinnat, esim: "Siiton nii kauvva, jotta soot imeny silloo viälä äitees kikkiä." KOKKI = yläkerta, esim: "Mua nii ramaasoo, että tairan mennä kokkikamarihin maate" KONHOOLLINEN =kelju, tympeä, ikävä ihminen. KRANTTU = esimerkiksi ihminen joka on tarkka siitä mitä syö tai mitä pukee päälleen,esim: "Kyllä sustaki on tullu kranttu ku ei sulle enää piimävelli ja isäs vanhat verhat kelepaa ollenkaan." KROPSU =pannukakku, esim: "Ei meillä räknätä, ota vaa kolomaski kropsu." KRÄKYTÄ =rähistä, haastaa riitaa. Esim "Kuka ristus täällä oikeen kräkkyää!?" KRÄNÄ =erimielisyys, riita esim: "Jokisen pariskunnallaki on kuulemma nykyää kränävälit" KRÄVÄTÄ = laskuttaa, periä maksu tai muuten vaan vaatia jotain. ( Itäkeskuksen TeleRingin myyjällä oli hyvä ilme naamalla kun hän ilmoittettuaan SIM-kortin vaihtamisen hinnan, kuuli vastaukseni: "Sonera vissihin krävää sen sitte seuraavas puhelinlaskus." ) KRÄVÖÖ, KRÄVÖÖLAPPU =lasku KRÖHÄ =flunssa KURKOONE =pieni hyönteinen KURMOOTTAA =kiusata, "kouluttaa", esim:"Soot kyllä nii huuritoon, jotta sua pitääs pikkuse kurmoottaa!" KÄNÄÄNEN =pieni, esim: "Nämä Sorekshon sikalan annokset on kyllä nii känääsiä, ettei näillä näläkä lähäre,vaikka ruakahalu menööki." KÄRMES =käärme KÄRET =kädet. Pohjanmaalla ei todellakaan pidetä mitään lintuja taskussa! KÖKKÄ =talkoot KÖPPÄÄNE =olematon, naurettava tai lapsellinen, esim "Kyllä se Jussi on sitte köppääne miäs" LAVITTA =tuoli Esim "Kyll'olis reteetä istua porstuan lavittalla flanellihantuuki munasilla ja ajokoirannahkakintahat käres." LESTA, JOPPARI =polkupyörän satula, esim: "Sullahan on tua lesta aivan päin persettä." LIMPPI, KLIMPPI =pieni määrä puolikiintiää ainetta (esim. räkäklimppi) LIPOONEN =liukas LUNTIOOMET =lonkat tai lantiot LOTRATA, LOTATA =leikkiä vedellä, loiskuttaa tms. LÄHÄRE, LÄHÄRETÄÄN, LÄHTÖÖ =lähde, lähdetään,lähtee esim "Lähäre ny helevettihin siittä!" MARKKI = 1. pihapiiri, takapiha tms. esim: "Jussi ei ny joura puhelimehe, se on markilla piänimäs puita." 2. Joskus myös synonyymi Kortesjärvelle,esim:"Piatarsaari on markkilaasten Ameriikka MENÖÖ/TULOO =menee/tulee MIHINÄ =missä MÖLTTI =pala suht.kiintiää ainetta, kooltaan jotain jälkiruokalusikallisen ja kämmenen välistä (rautamöltti, jäämöltti) ONALES =yleisnimi tuntemattomille komponenteille, esim: "Uuren Tojotan konehuanes on täynnä kaikellaasia onalehia" PAKOTTAA= esim "Saakeli ku mulla meinaa selekää poroottaa, auttaaskohan mopilaatti? PELLI = pelti, esim: "Jesus ku tua pellikatto on märkänä lipoone, melekeen tipahrin kun olin kolaamas korsteenia." PLUUTATA =tinkiä PORATA 1. itkeä, esim: "Älä ny viitti porata isoo miäs. Eihän sollu ku navetta joka paloo." PORATA 2. Bodata (lausuttuna pohojalaasittain) POROTTAA = Aurinko porottaa kun se paistaa oikein kuumasti PORSTA =Kovaharjaksinen harja, esim: "Viittikkö porstata mun selijän ku se on niin kanahkaanen" PORSTUA =kuisti, eteinen PRUNNI = kaivo, esim: "Katos niinku hohtimet prunnihi." PRUUKATA =olla tapana PRÖKKEVÄ =ylpeä PRÖYSTÄÄLLÄ =levennellä, törsätä, rehennellä, esim: "Kyllä se yks sitte jaksaa pröystäällä sillä Pemarillansa." PULTUT =lahkeet, esim: "Sullahan on nua sarkahousujen pultut aiva ravas" PÄTTÄRE =Pieni kukkula tai mäki PÄÄSSILIMÄÄNEN =kuriton, huonosti kasvatettu, esim: "Voikunnua tiisten papin kersat on päässilimääsiä!" PÖNKÄ/PÖNKKÄ =tuki tai salpa, esim: "Valametin haulikollon kaks käyttötarkootusta; salaojaputkena tai sikalan oven pönkänä." PÖYRÖÖ =vauhko, hullu, kummitus, myös ihminen vailla suhteellisuudentajua,esim: "Se tanan pöyröökö valtuustohon?" RAMAASTA =väsyttää RANTU =raita, juova, esim: "Ookko sä huamannu jotta lokki on paskoonu sun selekähä pitkän valakoosen rannun?" RASA =lapanen tai kinnas, esim: "Olis aika repääsevää, jos rupiaas pitämähän eripari rasoja." RAUSKA =repaleisen reikäinen, rikki, esim: "Sullon aiva rauskat alahampahat, ookko oikoonu rautanauloja?" ROOPPI =pieni vesikuoppa, esim. savikuoppa ROTKE, RATSUNI, RIISSELIMERSU =kolme reellä alkavaa automerkkiä, esim: "JiiTee käveli lyhtypylyvääsehen kun näki Rotke Vaipperin Esplanaarilla" RÄKNÄTÄ =laskea RÄPÄSKÄ =räntä tai märkää lunta jota sataa taivaalta, esim: "Son taas koko yän satanu räpäskää. Pemarin klasikki o aiva ummes." RÄÄPPÖÖ = pienikokoinen, surkea. Esim "Mitä tuakin rääppöö tuas kräkköää?" SAKIA =erityisen tyhmä ihminen. Käytetän kuulemma erityisesti Lapuan suunnalla.Esim: "Kyllä soot sitte sakia!" TOOSA =radio, televisio tai joku muu vastaava audiovisuaalinen laite,esim: "Paa ny se toosa vähä piänemmälle, eihä täälä kuule eres omia ajatuksiansa!" TROPPI = lääke, esim: "Ookkosä ottanu mitää troppia tuahon kröhääs?" TRYYKÄTÄ =rynniä, rynnätä (tungoksessa) VAAPSAHAANE =myös jonkin sortin hyönteinen VALAMETTI, VOORTI, VIIATTI = Valmet, Ford, Fiat. Esim "Minkälaane Valametti teill on kotona?" (Iskurepla) VERHAT =vaatteet KELA ALKANUT LÄHETTÄÄ SELKOKIELISIÄ PÄÄTÖKSIÄ Kelassa on, viimein, havahduttu sieltä lähtevän niin kapulakielisiä
päätöksiä, että asiakas ei ymmärrä mitä niillä on asiaa.
Vähäkyrö on PIÄNI kärpääsen paskan kokoonen paikka keskellä ei-mitään. Niinku näettä, niin täälä ei liiku väkiä ku kevääsin, ku pelloolle ruvetahan ajamahan paskaa. Silloon ollahan kyllä asialla.
2. Voittajalle maksetaan käteisellä korkeintaan 10 000 euroa. Silloinkin hänen on ilmoitettava etukäteen aikeistaan Veikkaukselle. Jos voittajalla ei ole pankkitiliä, maksamisessa käytetään shekkiä. 3. Lottovoittoa yritetään toisinaan myös vilpillisin keinoin. Jotkut kertovat esimerkiksi koiran syömästä tositteesta tai vahingossa talon peruskiveen muuratusta kupongista. Yhdessä tapauksessa tosite oli oikeasti kadonnut, mutta henkilö oli käynyt useammassa myyntipaikassa tarkastuttamassa kuponkiaan. Siitä oli jäänyt järjestelmään merkintöjä, lisäksi oli todistajia. Voittaja sai rahansa. 4.Suurin lunastamaton voitto on vuodelta 1995, 14 miljoonaa markkaa. Veikkaukseen otti yhteyttä omakotitaloa rakentamassa ollut pariskunta. He olivat varmoja siitä, että voittotosite oli jäänyt parkettilattian alle. Pariskunta ei koskaan palannut asiaan. 5. Lottosihteerillä on koko lähetyksen ajan puhelinlinja auki Veikkauksen online-keskukseen. Tällä varmistetaan tieto täysosumien kohtalosta katsojien seuratessa Jokeri-studiota. 6. Kesällä 2004 tai 2005 lottokoneen sähköjohto ylikuumeni. Kone savutti studiossa vielä muutama minuutti ennen arvonnan alkamista. Studion käytävällä oli varakone, jonka virallinen valvoja sai paikalleen 30 sekuntia ennen lähetyksen alkua. 7. Ensi tammikuussa lotto täyttää 40 vuotta. Peliä kohtaan esiintyi aikoinaan voimakasta vastarintaa Veikkauksen sisällä. Monet katsoivat, ettei lotto sovellu tuotteeksi, koska se ei vaadi taitoa eikä se ole urheilupeli. Jutun haastateltavana Veikkauksen tiedotuspäällikkö Riitta Nissi. PASI LEHTINEN pasi.lehtinen@iltalehti.fi
2. Keskivertolottoajat jotka sijoittavat rivin kaksi joka viikko häviävät Lotonpeluuseen vuodessa seuraavaksi eniten. 3. Ne henkilöt jotka eivät Lottoa ollenkaan eli eivät sijoita senttiäkään lottoon tai uhkapeleihin voittavat vuodessa eniten, toisaalta: jos "jätät lottoamatta" rivin viikossa, niin saadaksesi miljoonan kasaan pitää yhden rivin hinta 0,8 euroa siirtää syrjään joka viikko reilun 24 038 vuoden ajan... Toden-näköisyys jäädä kesällä kävellessään pyörätiellä rekeä vetävän rauhallisesti ravaavan kolmijalkaisen hevosen ruhjomaksi tai Suomen talvea säikähtäneen hännättömän valkean sirkusleijonan raadeltavaksi on suurempi kuin saada lotosta päävoitto ;=) Ja kun kumpaakaan ei vielä ole kohdalleni sattunut, epäilen mahdollisuuksiani suureen tai pienempäänkään päävoittoon ... 4. Toden-näköisyys saada Lotossa 7 oikein yhdellä rivillä on yksi viidestätoista miljoonasta 1:15 380 937.
5. Jokerissa päävoiton mahdollisuudet ovat 1:10 000 000 6. Viking Lotossa päävoiton saamisen mahdollisuus on 1:12 271 512 7. Kenossa 10-tason Kenossa päävoiton todennäköisyys on 1:2 147 180 8. Kolmentoista kohteen Vakiossa matemaattinen todennäköisyys voittaa täysosuma on 1:1 594 323 9. Ässä-arvalla päävoiton mahdollisuus on 1:600 000
Lähde: Mat tkk Toden-näköisyys Laskennan Laskusäännot s 67 Binomikertoimet saadaan ns. Pascalin kolmiosta. Alla Pascalin kolmion 8 ensimmäistä riviä.
Lukuun ottamatta kolmion reunoilla olevia ykkösiä jokainen kolmion luvuista on saatu laskemalla yhteen kaksi edeltävän rivin lukua nuolten suuntaan. Vastauksen antaa kombinaatioiden lukumäärää koskeva tulos:
sekä: http://hyl.edu.hel.fi/~jarno/jarno/matikkaluokka/todennakoisyys/lotto/lotto.html
Ja vielä kuuluusia pohojalaasia viimeisiä sananpaukahroksia elikkä sanoja
|