Työelämästä ja itsesuggestiosta


Keski-iässä riittää haasteita. Vastuuta työelämässä on usein enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nuoruuden keskeiset kysymykset kuka minä olen ja mikä minusta tulee isona ovat vaihtuneet huoleen omasta jaksamisesta. Kyky kestää rasitusta ja toipua siita ei kuitenkaan ole sama kuin nuorena aikuisena.

Psykologi, hypnoterapeutti Jouni Luukkalan mukaan moni alkaa tässä elämänvaiheessa kiinnostua sisäisestä matkastaan.

Pohditaan mahdollisuuksia ja keinoja itsetuntemuksen lisäämiseksi. Kun oikeat työkalut löytyvat, keski-iän kriisiksi kutsutusta umpikujasta avautuu uusia reittejä ja käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Itsesuggestio on yksi väline vahvistaa elämänlaatua ja työssä jaksamista. Se on sisäistä puhetta, pysähtymistä ja hiljentymistä. Myönteisimmillään se on naivia uskoa ja luottamusta siihen, etta pystyy toteuttamaan unelmansa enemmin tai myohemmin, tavalla tai toisella.

- Itsesuggestiota voisi nimittää sisäiseksi neuvonantajaksi, joka hyödyntää tietoisuuden syvimpiä kerroksia. Alitajunta tulee epäsuorasti esiin unissa, tunteissa ja kuvitelmissa. Itsesuggestiossa tamä näkymätön yritetään tehdä näkyväksi, Luukkala määrittelee.

Epäonnistumisia ei ole

Itsesuggestiossa ei ole kyse magiasta, vaikka se siita kuulostaakin. Alitajunta on se puoli psyykkisestä minuudesta, johon voi itse vaikuttaa.

- Jos ihminen on tyytymätön sen hetkiseen tilanteeseensa, hän voi ottaa tästä tyytymättömyydestä vastuun itselleen ja alkaa tehda myönteisiä muutoksia. Ensimmäinen askel on minäkuvan muuttaminen, jolloin pohditaan omia tavoitteita ja kykyä saavuttaa ne.

Luukkalan mukaan ratkaisevaa on oikea asenne, jonka avulla epäonnistumisia ei ole olemassakaan. On vain uuden oppimista ja kilvoittelua itsensä kanssa. Toisin sanoen: jos tekee jonkin asian oikein, ei todennäköisesti opi mitään uutta, vaan toimii jatkossakin samalla tavalla vastaavassa tilanteessa. Sen sijaan virheen tekeminen ja sen oivaltaminen mahdollistaa uuden oppimisen.

- Itsesuggestiossa ei kielletä elämän negatiivista puolta, mutta ajatellaan kielteisistä asioista myönteisesti. Silloin esimiehen antaman kritiikinkin voi tulkita kannustukseksi. Sen sijaan yksipuolinen kielteinen ajattelu masentaa, lamauttaa ja tekee yhteistyökyvyttömäksi.

Viat Luukkala kehottaa kääntämään tavoitteiksi. Silloin älä jännitä muuttuu muotoon ole rohkea. Heikkouksia voi yrittää kääntää edukseen kysymällä itseltään hiljaa mielessään: "Mita iloa ja hyötyä murheen lisäksi minulle saattaa olla tästä menetyksestä, vaikeudesta, puutteesta tai osaamattomuudesta?".

- Itsekritiikki kääntyy usein meitä vastaan ja hankaloittaa tavoitteiden asettamista. Monet määrittelevät itsensä liian kapeasti, vaikka kyvyt riittäisivät vaativampiinkin haasteisiin. Minäkuvan muuttamisessa kyse on juuri siita, etta uskallamme murtaa näitä näkymättömiä raja-aitoja.

Periaatteessa mikä tahansa ärsyke - toinen ihminen, ympäristö, tunteet ja muistot voi muuttua itsesuggestioksi, koska ihminen itse päättää, minkä merkityksen hän antaa elämänsä tosiasioille.

Tiedätkö, mitä haluat ?

Itsesuggestion perusta on hypnoosissa, jota kuvaa kreikkalaisesta Hypnos-jumalasta kaksi tuhatta vuotta sitten tehty pronssinen patsas. Sen toiselta ohimolta lähtee siipi.

- Itsesuggestiolla ei opi lentamään, mutta sen avulla voi nopeuttaa oppimista. Hypnoosi ja itsesuggestio ovat luovuutta ja vapautta. Luovalla ongelmanratkaisulla ihminen irrottautuu kaikesta turhasta ja keskittyy olennaiseen -itsensä kehittämiseen ja kasvamiseen, Luukkala sanoo.

Periaatteen voi tiivistaa motoksi Mitä vain voi tapahtua. Parasta olla valmis.

Jouni Luukkala kertoo löytaneensa ajatuksen intialaisen naiskirjailijan Arund-hati Roynkirjasta Joutavuuksienjumala, jossa kuvaillaan elämän kauhistuttavaa ihanuutta.

- Ihmisen on syyta olla tarkkana sen suhteen, mitä han haluaa, silla hän saattaa saada haluamansa. Eikä tavoitteisiin tarvitse pyrkia otsa rypyssa. Itsesuggestio harjaannuttaa elämänasenteeseen, jossa ollaan tosissaan, mutta ei vakavissaan.

Luukkalan mukaan lopputulos ei ole aina tärkeintä, sillä mikään voitto ei ole välttämättä lopullinen, ja tappio saattaa kääntyä voitoksi.

- Kannattaa tehdä kovasti töitä, mutta senkään jälkeen mikään ei ole itsestään selvää, hän tähdentää.

Lupa kääntyä sisäänpäin

Suggestiivinen sisäinen puhe vaikuttaa mielikuvien ja tunteiden kautta ulkoiseen käyttaytymiseen ja ihmissuhteisiin. Loppujen lopuksi kyse on erittäin tavallisesta ilmiöstä, niin sanotusta arkitranssista, jossa ihminen vaipuu hetkeksi omiin ajatuksiinsa, kuvitelmiinsa ja muistoihinsa. Ulkopuolinen tarkkailija näkee toisen ihmisen itse-suggestiivisen tilan tämän lasittuneesta katseesta.

-Työntekijäkin haluaa olla hetkittäin sisäänpäinkääntyneessä tekemättömyyden tilassa sen sijaan, että hän olisi vain tehokas tuotteita toteuttava mielikuvitukseton kone tai ahkera muurahainen. Itsesuggestiossa ihminen samalla kertaa rentoutuu ja ottaa käyttöön alitajuiset voimavaransa.

- Unet ovat valtava tiedon, asenteiden ja tunnelmien varasto, joita hyödyntämällä ihminen voi löytää ratkaisun tai toteuttaa hyvän idean, Luukkala muistuttaa.

Ammatillisen
itsetunnon
ei saisi rakentua
ainoastaan
onnistumisten
varaan.

Sanavalmiit jyräävät ?

Itsesuggestio on kovin henkilökohtaista. Joku saa voimaa tietystä sanonnasta, muistosta, kuvitelmasta tai ympäristöstä, toinen tietynlaisesta toiminnasta tai kohtaamisesta. Mikä tahansa ärsyke saattaa toimia: runo, musiikki, neulominen tai juokseminen.

Itsesuggestiolla voi vahvistaa myos työssä jaksamista. Nykypäivänä työn kuormitus on muuttunut henkiseksi ja näkymättömäksi.

- Arvostuksen saamiseksi tarvitaan muutakin kuin asiantuntemusta, pitää osata tuotteistaa osaamisensa ja markkinoida sitä näkyvästi oman persoonansa kautta.

Jouni Luukkalan mukaan työelämässä korostetaan nykyään liikaa temperamentti ominaisuuksia. Ulospäinsuuntautunut ja sanavalmis työntekijä on korkeammassa kurssissa kuin rauhallinen ja harkitseva kollegansa.

- Geeneihinsa ei voi vaikuttaa, mutta omaan asenteeseensa voi.

- Työasenne on kohdallaan, kun huomaa työpäivän päätteeksi olevansa väsynyt, mutta henkisesti rikastunut.

Helpommin sanottu kuin tehty?

- Niin, ensinnäkin on tiedostettava omien voimavarojen rajallisuus. Tuskin ketään tullaan kiittämään, että hän joutuu työkyvyttomyyseläkkeelle paiskittuaan töitä kahden ihmisen edestä. Tärkeää on myos oppia sietämään epäonnistumista, silla matkan varrella voi tulla takapakkeja. Jos ammatillinen itsetunto rakentuu vain onnistumisen varaan, tappio lamaannuttaa, ja itsetunto laskee.

Unelmia tarvitaan

Luukkala korostaa unelmien merkitystä: unelmat antavat selkeän suunnan pyrkimyksille. Tietää, mitä haluaa pitkälla aikavälilla.

- Kun ihminen unelmoi, hän laittaa todellisuuden taka-alalle ja kuvittelee. Lopullinen unelma voi olla utopiaa, mutta välitavoitteet sytyttävät. Jos ihminen on esimerkiksi tyytymätön työpaikkaansa, hän alkaa herkistyä ulkoapäin tuleville virikkeille ja ärsykkeille. Syntyy itseään toteuttava ennuste.

Lähde: Jouni Luukkala: Suorituskyvyn vahvistaminen. Menetelmänä itsesuggestio. Tampere University Press.

Työ & minä tasapainoon

1.

Tiedosta voimavarojesi rajat. Työnteko tekee elämästä siedettävän, mutta elämässä on monta muuta yhtä tärkeää asiaa.

2.

Todelliseen osaamiseen tarvitaan pitkäjännitteisyyttä. Tappio tulee nähdä samoin kuin että laittaisi rahaa pankkiin.

3.

Aseta työminällesi saavutettavia tavoitteita. Kun tavoite on sopivan korkealla, se haastaa yrittämään.

4.

Toteuta työssäsi myös näkymättömiä tavoitteita. Terveenä pysymistä edistää se, että voi olla työelämässä mukana kokonaisena ihmisenä tunteineen, mielikuvituksineen, itsemääräämis ja ihmis-suhde tarpeineen.

5.

Hyvä yhteistyö on menestymisen perusta. Kukaan ei ole yksin mitään.

6.

Etsi työstäsi ongelmakohtia ja ratkaise ne.