66 katselua

Esko Valtaoja: Maailmanloppu ei tule vieläkään

Julkaistu: 21.03.2010 klo 12:01
Pelko on luonnollinen olotilamme, koska se edistää hengissä säilymistä, kirjoittaa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

ME kuollaan kaikki. Me kuollaan kaikki!

Siinä huonot uutiset. Hyvät ovat, että syynä ei ole koronavirus. Elämä on tauti, johon kuolleisuus on sata prosenttia. Edes parhaiten dokumentoitu kertomus kuolemasta parantumisesta, jo parin tuhannen vuoden takaa, ei ole mennyt täydestä kuin murto-osaan maapallon väestöstä.

Arviot koronan tarttuvuudesta ja tappavuudesta ovat epävarmoja, ennen kaikkea koska se on enimmäkseen lähes huomaamattoman lievä flunssa. Jos olet normisuomalainen, todennäköisemmin tuuperrut koronaviruksen sijaan hamstraamasi vessapaperivuoren alle.

Kaikissa flunssissa riski lisääntyy vauhdilla iän myötä. Siksi toimenpiteet erityisesti ikäihmisten suojelemiseksi ovat ehdottomasti paikallaan, eikä niistä kannata laistaa.

Paniikkiin ei kuitenkaan ole aihetta, mutta tietysti me panikoimme – koska salaa rakastamme maailmanloppuja ja muuta kivan kauheaa jutskaa.

MAAILMANLOPPU on aina tulossa. Raamatun Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa verta hikoilevine hevosineen ovat koko ajan karauttamassa päällemme.

Elämä on tauti, johon kuolleisuus on sata prosenttia.

Pelko on luonnollinen olotilamme, koska se edistää hengissä säilymistä. Rapiseeko puskissa leijona? Parasta pinkaista pakoon yli savannin! Ja jos todellista pelkoa ei ole tarjolla, me kuivaharjoittelemme leirinuotion ympärillä kerrotuilla kummitustarinoilla tai television zombiapokalypseillä.
Muistako vielä edelliset maailmanloput? Pakolaiskriisi, talouslama, Trump, populismi, ilmastonmuutos ja muut – missä järjestyksessä ne nyt nousivatkaan kukin vuorollaan eilispäivän uutisten ykkösaiheiksi?

Nyt valkea hevonen kirii takakaarteessa toisten ohitse, seuraavaksi ehkä hallava laukkaa johtoon. Maaliin vain ei koskaan päästä, maailmanloppua täytyy taas kerran siirtää eteenpäin.

VUONNA 1826, kahdeksan vuotta kuuluisimman kirjansa Frankensteinin jälkeen, Mary Shelley julkaisi romaanin The Last Man. Se oli ensimmäinen tieteiskuvitelma pandemian aiheuttamasta maailmanlopusta. Koko ihmiskunta kuolee ruttoepidemiaan. Lopussa viimeinen ihminen nostaa purjeensa ja suuntaa ulapalle.

Shelleyn jälkeen meistä on tehty selvää mitä moninaisimmin tavoin niin kirjoissa, elokuvissa kuin televisiosarjoissakin. Lopulta jäljellä ei ole kuin Milla Jovovich listimässä loputonta zombijoukkoa, tai Jon Snow ja Yövartio puolustamassa Westerosia kuolleiden armeijaa vastaan.

Muistako vielä edelliset maailmanloput?

Vähemmän viihdyttävissä mutta uskottavammissa kuvitelmissa, kuten Stephen Kingin Tukikohdassa (1978), varta vasten suunniteltu tappajavirus karkaa biologisen sodankäynnin laboratoriosta. Eipä kumma, että koronavirusta on jo väitetty Kiinan tai Yhdysvaltojen salaiseksi aseeksi.
TAUTI, Sota, Puute ja Kuolema: Ilmestyskirjan ratsastajat.

Puute ja Sota ovat joutuneet yhä ahtaammalle ihmiskunnan vaurastuessa ja aikuistuessa. Elämme nyt maailmanhistorian ylivoimaisesti rauhallisimpia aikoja, keskellä hyvinvointia, josta ei joskus Seitsemän veljeksen (1870) aikoina olisi osattu uneksiakaan.

Kuolema jatkaa raviaan, mutta rataa on pidennetty mojovasti. Odotettavissa oleva elinikä on noussut kolmenkymmenen korvilta kohti täyttä vuosisataa.

Entäpä neljäs ratsastaja, päivän ravivedon voittajasuosikki Tauti?

Mustaa surmaa saattoi torjua vain katumalla ja anelemalla Jumalan armoa.

Vielä sata vuotta sitten espanjantauti tappoi 50–100 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin maailmansodat yhteensä. 1300-luvun mustaan surmaan verrattuna espanjantauti oli kuitenkin vain pieni kausiflunssa.

Vieläkin varhaisemmista pandemioista meille on säilynyt vain vähän tietoa. Näyttää kuitenkin siltä, että kerran toisensa jälkeen jopa puolet maapallon väestöstä on kuollut.

Espanjantaudin aikana emme tunteneet viruksia, vielä vähemmän pystyimme kehittämään niihin rokotteita; paljoakaan ei ollut tehtävissä. Mustaa surmaa saattoi torjua vain katumalla ja anelemalla Jumalan armoa.

Uutisten mukaan Palermossa luotetaan edelleenkin paikallisen citypyhimyksen Rosalian suojelukseen. Kun ottaa huomioon Italian toimet koronan suhteen, esivallan korvaaminen pyhimyksellä voi tosin olla hyväkin vaihtoehto.

TOISIN KUIN ennen, meillä on nyt kyvyt ja keinot. Koronarokote voi tulla piankin, mutta sitä odotellessa meidän täytyy luottaa nykyaikaisen yhteiskunnan tarjoamiin muihin keinoihin.

Vuoden 2008 pörssiromahduksen jälkeen maailman pankit pantiin stressitesteihin. Nyt valtiot ovat joutuneet omaan stressitestiinsä, katsomaan, riittävätkö niiden resurssit rajoittamaan kuolemat tuhansiin niiden ehkä miljoonan sijaan, mitä hongkongilainen flunssa vaati vain viisikymmentä vuotta sitten.

Suomi näyttää pärjäävän hyvin. THL:n ennusteiden mukaan koronan vaikutukset eivät välttämättä ole kovin paljon pahempia kuin perusflunssan, johon siihenkin kuolee vuosittain tuhatkunta suomalaista.

Maailmanloppu on peruttu taas kerran, mutta toistaiseksi on paras pysytellä kotona eikä lähteä kaduille juhlimaan.

Nyt on hyvää aikaa tehdä kaikkea sitä, mitä on aina aikonut. Ota vaikka hyllystä esiin Proust tai Tulen ja jään laulun viisi ensimmäistä osaa. George R.R. Martin näyttää esimerkkiä. Koronan takia hän on sulkeutunut kotiinsa ja viimeistelee lopultakin kuudetta osaa Westerosin historiasta.

Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

Comments are closed.