88 katselua

Vanhustenhoito retuperällä

Norjalaisvanhusta hoidetaan lähes kolminkertaisella rahalla suomalaiseen verrattuna.
Attendon, Esperi Caren (EI pörssiyhtiö), Mehiläisen, Pihlajalinnan ja muiden hoiva-alan koti ja ulkomaalaisten erittäin hyvää katetta tekevien pörssiyritysten epäkohdat ovat nostaneet esiin Suomen vanhustenhuollon resurssipulan.

Kyse ei ole vain mielikuvista, vaan Suomi käyttää suhteellisesti ottaen vähemmän rahaa vanhuspalveluihin kuin muut Pohjoismaat.

 

Omistajat näissä huippukatetta tuottavissa firmoissa:

Attendo-konsernista Helmikuussa 2017 noin 20 % oli Attendon johdon ja työntekijöiden omistuksessa.[3] Nordstjernan AB omistaa noin 16 %. Suomalaisista omistajista Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo omistaa 3 % ja Ilmarinen 2,53 %.[4]

Omistuksista noin 57 % on Ruotsissa ja noin 23 % Suomessa.[3] Lähde: wikipedia

 

Esperi Care syntyi, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti liiketoimintansa vuonna 2001. Pääomistus siirtyi vuonna 2016 brittiläiselle sijoitusyhtiö Intermediate Capital Groupille.

 

Mehiläinen.

CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot 57 %
LähiTapiola-ryhmä 20 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8 %
Valtion Eläkerahasto (VER) 5 %
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 %
Apteekkien Eläkekassa 0,6 %
Valion Eläkekassa 0,4 %
Muut sijoittajat ja yksityishenkilöt yhteensä 4 %

Lähde: https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehilaisen-omistus-ja-johto

 

Pihlajalinna. 5 suurinta n. 150-300 omistajasta:

Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö 15,39 % 35,86 milj. euroa
Mww Yhtiö Oy  10,21 % 23,78 milj. euroa
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 8,84 % 20,59 milj. euroa
Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 8,36 % 19,49 milj. euroa
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 5,60 % 13,05 milj. euroa

Lähde: http://investors.pihlajalinna.fi/share-information/largest-shareholders.aspx?sc_lang=fi-FI

 


Esimerkiksi Norja käyttää vanhuspalveluihin yli 65-vuotiasta kohden 2,6 kertaa enemmän rahaa kuin Suomi.

 


 

Siinä missä kaikki muut Pohjoismaat käyttävät bruttokansantuotteestaan vanhuspalveluihin noin 2,2 prosenttia. Suomessa luku on 1,6 prosenttia. Jotta Suomi nousisi muiden Pohjoismaiden tasolle, sen pitäisi lisätä vanhuspalveluihin käytettävää rahaa yli miljardi euroa vuodessa.

 


 

Rahan niukkuus näkyy vanhustenhoitolaitosten henkilöstömitoituksessa. Asiaa selvitettiin kyselytutkimuksella 2015. Siinä paljastui, että suomalaisissa vanhustenhuoltolaitoksissa yhtä hoitajaa kohden hoidettavia oli enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

 


 

Tämä johtaa työpaineisiin. Puolet suomalaisissa vanhustenhoitolaitoksissa työskentelevistä hoitajista kokee, että heillä on työssään liian paljon tekemistä.

 


 

Valtaosa suomalaishoitajista on sitä mieltä, että työntekijöiden vähäisyys aiheuttaa riskejä asiakkaille.

 


 

40 prosenttia suomalaisista hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan.

 


 

Suomalaiset hoitajat kokevat myös pohjoismaisia kollegojaan useammin, että heidän palkkansa on riittämätön.

 


 

Tilastot kertonevat sen kuinka erilaiset elämänarvot ja vanhojen ihmisten kunnioitus Pohjoismaisilla naapurikansoilla on.

Miten on esimerkiksi mahdollista, että Ruotsissa käytetään 67% enemmän rahaa vanhuspalveluihin vaikkei siellä ole esim. auto-, perintö- eikä lahjaveroa?

LÄHDE: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005983417.html?ref=rss

Lisää: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005982509.html

Vastaa viestiin

You must be logged in to post a comment.