42 katselua

Iltamaisemia järveltä 6.11.2020

Aika 07.11.2020 12:47
The End
114 katselua

Moottoripyörä onnettomuuksien dynamiikka

Aika 19.05.2020 12:40

Globaali tutkimus 1578-moottoripyöräilijästä

Moottoripyöräilijät 30 maasta vastasivat kyselyyn kahdeksalla eri kielellä

Alla suomennosta yleistilastoista.

Kokonaistulokset tuovat esiin koulutuksen aiheet, suojavälineet, avustusjärjestelmät ja vammat, sekä kuinka katastrofin jälkeiset tapahtumat muuttavat onnettomuuksien ja vammojen seurauksia.

(53%) vastaajista oli alle 45-vuotiaita | Naiskuskeja oli (8%) vastaajista
Matkustajia oli n. 106 kappaletta | Suurin osa matkustajista oli naisia (81%) ja aikuisia
Vastaajista (86%) oli ajokortti, jolla oli täydet oikeudet
(43%) ilmoitti osallistuneen ajokortin jälkeisiin koulutuskursseihin
Suurin osuus testin jälkeisestä koulutuksesta oli hätäjarrutus (36,3%)
(44 6%) ajoi keskimäärin 3000–10000 km vuodessa
(59%) käytti kokokypärää
(28%) käytti modulaarista kypärää (etuosa ylös)
(9%)   käytti avointa kypärää
(95%) käsineet
(88%) takit vahvikkeilla
(85%) saappaat
(67%) housut vahvikkeilla
(25%) ajajista käytti jonkinlaista vapaa-ajan vaatteita
(2%)  n. 31 ilmoitti käyttäneensä ilmaliiviä tai -takkiä

Mallit

Naked (Streetbike) 30,7 % | Adventure 15,9 % | Supersport 14,7 % | Sports Tourer 10,6 % | Touring 7,5 %
Cruiser 5,5 % | Custom 5,3 % | Trial / Enduro 3,4 % | Skootteri 3,3 % | Supermoto 1,6 % | Mopedi 1,0 %
Muut 0,3 % | Ei tietoa 0,3 %

Merkit

Honda (21,6%) Yamaha (15,8%) Suzuki (12%) Kawasaki (10%) BMW (12,5%) Triumph (6 1%) Harley Davidson (5%) Erilaisten skootterien ja mopojen osuus kokonaismäärästä oli 4,3% (67) Yksi sähkömoottoripyörä.
Neljä japanilaista valmistajaa muodostivat suurimman osan moottoripyörien merkeistä – n 938 (59% )

KOLARIT
(48.7%) auton kanssa
(22,5%) yksi ajoneuvo (menettänyt hallinnan)
(41.6%) tapahtui suoralla tiellä
(74.4%) suora tie valtatiellä / moottoritiellä
(55.6%) päätie
(51.9%) kaksisuuntainen ajorata
(13.5%) mutka vasemmalle
(13.1%) mutka oikealle

KOLARIN JÄLKEINEN HOITO
(5.3%)    Kieltäytyi hoidosta
(15.3%)  Itsehoito
(16.9%)  Meni myöhemmin omaan lääkäriin
(17%)     Ensiapu tapahtumapaikalla
(24.8%)  Ensiapu, hoidettu ja päässyt kotiin
(19.7%)  Lähetetty sairaalaan
(19.1%)  Pysyi sairaalassa
(65%)     Lähetetty sairaalaan, nopeus alle 70 kmh (44 mph)

TÖRMÄYKSET
n. 58 tienvarren penkkaa vasten
n. 6   tienvarren penkkaa vasten jossa MC suoja
n.36  suuret eläimet: karhu, hirvi, lehmälauma, kengurut, hirvieläimet, lampaat ja villisiat
n. 8   pienet eläimet (koira, kettu, etc)
n. 7   lentävät esineet mukaan lukien linnut
n. 7   jalankulkija
n. 1   Tuk Tuk (riksa)

LIITTYVÄT TIEDOT
(63.5%)  Lensi sarvien yli törmättyään auton kanssa
(18.8%)  Vasen alaosa
(19.3%)  Oikea alaosa ei törmätty esinettä tai ajoneuvoa vasten
(35%)     Eivät käyttäneet jarrujaan ennen kaatumista
(46.8%)  Oli asennettuna ABS-jarrut
(49%)     Takki ja panssari, saivat vammoja yläraajoihin
(30%)     Onnettomuus tapahtui viikonlopun aikana
(7.4%)    Sora tai löysä lika

MP-onnettomuudet

Koko raportti pdf

Lähde: Motouutiset

The End
111 katselua

Suhteellisuutta koronaan. Alla pari kuvaa.

Aika 26.04.2020 22:07

Kuvalähde: Tuomo Björksten ja Eetu Pietarinen/Yle. Muokkaus: Pekka H. Update 4.1.2021
Lähteet: Tilastokeskus, WHO, Johns Hopkinsin yliopisto, THL, Liikenneturva, Duodecim ja Nature-lehti.
Koronakuolemat perustuvat laskelmassa todelliseen tautitilanteeseen.
Muiden kuolemien osalta koko vuoden kokonaismäärä on jaettu viikkokohtaisiksi luvuiksi ja kerrottu sitten alkuvuoden viikkojen määrällä.
Kyse on näin ollen suuntaa-antavasta arviosta.
Suurin epävarmuus liittyy liikenteen kuolemantapauksiin, sillä autoilu on vähentynyt koronakriisin myötä.

4.1.2021               Viimeisimmät tiedot autoilukuolemista Suomessa ovat etteivät onnettomuuksissa menehtyneet ole vähentyneet liikennemäärien vähentymisestä huolimatta ? ? ? ! !

Suhteellisuutta

 

TILANNE SUOMESSA ON NOIN KOLMINKERTAINEN JA MAAILMALLA VAJAA 10 X MÄÄRÄ KUOLLEITA VAJAASSA VUODESSA.

 

Tänään 4.1.2021

Lisätietoa Suomesta: https://experience.arcgis.com

Lisätieoa Maailmalta: https://www.arcgis.com/apps/opsdashboard

Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11306751
25.4.2020 klo 12.16

http://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tau_001_fi.html

The End
143 katselua

Kyrkösjärven esteetön kiertäminen taas todellisuutta

Aika 27.03.2020 18:50

NYT se on totta 🙂 

Tänä päivänä 27.03.2020 pyöräillessäni kyrkkärin ympäri huomasin että lenkin voi tehdä pitkästä aikaa normaaliin tapaan, koska esteet eli jäteöljyiset betonirummut ja risuröykkiöt oli raivattu pois.
Hieman liian aikaista vielä kapeakumisella retkipyörällä oli järvi kiertää.
Renkaat painuivat pehmoiseen tiehen kovin syvälle ja se vaikeutti matkantekoa.


1. Tilanne ennen tätä kevättä. Risuja sekä betonirumpuja.


2. Esteet; jäteöljyiset betonirummut ja risuröykkiöt oli raivattu pois.


3. Myös tienreunat oli siistitty.

Ely-keskus ilmeisesti raivasi esteet. Kyrkösjärven kiertävä luontoreitti on 5 vuoden pattitilanteen jälkeen taas auki

 

The End
137 katselua

Esko Valtaoja: Maailmanloppu ei tule vieläkään

Aika 21.03.2020 13:36

Julkaistu: 21.03.2010 klo 12:01
Pelko on luonnollinen olotilamme, koska se edistää hengissä säilymistä, kirjoittaa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

ME kuollaan kaikki. Me kuollaan kaikki!

Siinä huonot uutiset. Hyvät ovat, että syynä ei ole koronavirus. Elämä on tauti, johon kuolleisuus on sata prosenttia. Edes parhaiten dokumentoitu kertomus kuolemasta parantumisesta, jo parin tuhannen vuoden takaa, ei ole mennyt täydestä kuin murto-osaan maapallon väestöstä.

Arviot koronan tarttuvuudesta ja tappavuudesta ovat epävarmoja, ennen kaikkea koska se on enimmäkseen lähes huomaamattoman lievä flunssa. Jos olet normisuomalainen, todennäköisemmin tuuperrut koronaviruksen sijaan hamstraamasi vessapaperivuoren alle.

Kaikissa flunssissa riski lisääntyy vauhdilla iän myötä. Siksi toimenpiteet erityisesti ikäihmisten suojelemiseksi ovat ehdottomasti paikallaan, eikä niistä kannata laistaa.

Paniikkiin ei kuitenkaan ole aihetta, mutta tietysti me panikoimme – koska salaa rakastamme maailmanloppuja ja muuta kivan kauheaa jutskaa.

MAAILMANLOPPU on aina tulossa. Raamatun Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa verta hikoilevine hevosineen ovat koko ajan karauttamassa päällemme.

Elämä on tauti, johon kuolleisuus on sata prosenttia.

Pelko on luonnollinen olotilamme, koska se edistää hengissä säilymistä. Rapiseeko puskissa leijona? Parasta pinkaista pakoon yli savannin! Ja jos todellista pelkoa ei ole tarjolla, me kuivaharjoittelemme leirinuotion ympärillä kerrotuilla kummitustarinoilla tai television zombiapokalypseillä.
Muistako vielä edelliset maailmanloput? Pakolaiskriisi, talouslama, Trump, populismi, ilmastonmuutos ja muut – missä järjestyksessä ne nyt nousivatkaan kukin vuorollaan eilispäivän uutisten ykkösaiheiksi?

Nyt valkea hevonen kirii takakaarteessa toisten ohitse, seuraavaksi ehkä hallava laukkaa johtoon. Maaliin vain ei koskaan päästä, maailmanloppua täytyy taas kerran siirtää eteenpäin.

VUONNA 1826, kahdeksan vuotta kuuluisimman kirjansa Frankensteinin jälkeen, Mary Shelley julkaisi romaanin The Last Man. Se oli ensimmäinen tieteiskuvitelma pandemian aiheuttamasta maailmanlopusta. Koko ihmiskunta kuolee ruttoepidemiaan. Lopussa viimeinen ihminen nostaa purjeensa ja suuntaa ulapalle.

Shelleyn jälkeen meistä on tehty selvää mitä moninaisimmin tavoin niin kirjoissa, elokuvissa kuin televisiosarjoissakin. Lopulta jäljellä ei ole kuin Milla Jovovich listimässä loputonta zombijoukkoa, tai Jon Snow ja Yövartio puolustamassa Westerosia kuolleiden armeijaa vastaan.

Muistako vielä edelliset maailmanloput?

Vähemmän viihdyttävissä mutta uskottavammissa kuvitelmissa, kuten Stephen Kingin Tukikohdassa (1978), varta vasten suunniteltu tappajavirus karkaa biologisen sodankäynnin laboratoriosta. Eipä kumma, että koronavirusta on jo väitetty Kiinan tai Yhdysvaltojen salaiseksi aseeksi.
TAUTI, Sota, Puute ja Kuolema: Ilmestyskirjan ratsastajat.

Puute ja Sota ovat joutuneet yhä ahtaammalle ihmiskunnan vaurastuessa ja aikuistuessa. Elämme nyt maailmanhistorian ylivoimaisesti rauhallisimpia aikoja, keskellä hyvinvointia, josta ei joskus Seitsemän veljeksen (1870) aikoina olisi osattu uneksiakaan.

Kuolema jatkaa raviaan, mutta rataa on pidennetty mojovasti. Odotettavissa oleva elinikä on noussut kolmenkymmenen korvilta kohti täyttä vuosisataa.

Entäpä neljäs ratsastaja, päivän ravivedon voittajasuosikki Tauti?

Mustaa surmaa saattoi torjua vain katumalla ja anelemalla Jumalan armoa.

Vielä sata vuotta sitten espanjantauti tappoi 50–100 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin maailmansodat yhteensä. 1300-luvun mustaan surmaan verrattuna espanjantauti oli kuitenkin vain pieni kausiflunssa.

Vieläkin varhaisemmista pandemioista meille on säilynyt vain vähän tietoa. Näyttää kuitenkin siltä, että kerran toisensa jälkeen jopa puolet maapallon väestöstä on kuollut.

Espanjantaudin aikana emme tunteneet viruksia, vielä vähemmän pystyimme kehittämään niihin rokotteita; paljoakaan ei ollut tehtävissä. Mustaa surmaa saattoi torjua vain katumalla ja anelemalla Jumalan armoa.

Uutisten mukaan Palermossa luotetaan edelleenkin paikallisen citypyhimyksen Rosalian suojelukseen. Kun ottaa huomioon Italian toimet koronan suhteen, esivallan korvaaminen pyhimyksellä voi tosin olla hyväkin vaihtoehto.

TOISIN KUIN ennen, meillä on nyt kyvyt ja keinot. Koronarokote voi tulla piankin, mutta sitä odotellessa meidän täytyy luottaa nykyaikaisen yhteiskunnan tarjoamiin muihin keinoihin.

Vuoden 2008 pörssiromahduksen jälkeen maailman pankit pantiin stressitesteihin. Nyt valtiot ovat joutuneet omaan stressitestiinsä, katsomaan, riittävätkö niiden resurssit rajoittamaan kuolemat tuhansiin niiden ehkä miljoonan sijaan, mitä hongkongilainen flunssa vaati vain viisikymmentä vuotta sitten.

Suomi näyttää pärjäävän hyvin. THL:n ennusteiden mukaan koronan vaikutukset eivät välttämättä ole kovin paljon pahempia kuin perusflunssan, johon siihenkin kuolee vuosittain tuhatkunta suomalaista.

Maailmanloppu on peruttu taas kerran, mutta toistaiseksi on paras pysytellä kotona eikä lähteä kaduille juhlimaan.

Nyt on hyvää aikaa tehdä kaikkea sitä, mitä on aina aikonut. Ota vaikka hyllystä esiin Proust tai Tulen ja jään laulun viisi ensimmäistä osaa. George R.R. Martin näyttää esimerkkiä. Koronan takia hän on sulkeutunut kotiinsa ja viimeistelee lopultakin kuudetta osaa Westerosin historiasta.

Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

The End
132 katselua

Kun yhteiskunta voi pahoin, laskun maksavat aina heikompiosaiset

Aika 26.12.2019 07:08

Kansa saa nyt kylmää kyytiä ja välinpitämättömyys näkyy tavallisessa arjessa

Näin joulun aikaan moni meistä tekee vuosittaisen välitilinpäätöksen, joka on hyvä ja ennen kaikkea terveellinen tapa tehdä pikavisiitti omaan minään ja oman elämän tapahtumiin. Näin minäkin teen.

Mennyt vuosi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen. Ei varsinaisesti omalla kohdallani, vaan yleisesti. Ihmiset voivat nimittäin erittäin pahoin. On köyhyyttä, yksinäisyyttä ja sairautta, mutta on myös niiden joukko, joilla henkinen pahoinvointi näkyy muun muassa vallan himona ja oman edun tavoitteluna. Tämä on kuitenkin sitä piilopahoinvointia, joka naamioidaan menestykseksi.

Tiedän mistä puhun, sillä kohtaan ammatissani monenlaisia ihmisiä. Avaan vuosittain satoja ovia ja jokaisen kynnyksen takana on aina erilainen ihminen ja sen mukainen elämäntarina.

Nämä kansakunnan syvät rivit paljastavat kuitenkin totuuden ja varsin karun sellaisen nykypäivän maailmanmenosta. Ihmisiltä ja erityisesti näiltä heikompiosaisilta on viety kaikki, joskus jopa ihmisarvo. Tein aikoinani paljon niin sanottua hyväntekeväisyyskeikkaa, jossa kohtasin juuri nämä arjen väliinputoajat.

Kannustus ja kauniit sanat ruokkivat monia tupia, mutta ahneus ja ilkeys näkyvät aina omassa kodissasi.

Pysäyttäviä tapauksia oli lukematon määrä, mutta erityisesti tämä kohtaaminen on syöpynyt ikiajoiksi mieleeni. Kyseessä oli erittäin köyhä leskimummo, joka asui yksin pienessä mökissään, ilman minkäänlaisia mukavuuksia. Asumus oli hyvin harva ja kylmä. Kylmä puski sisään kohdista, joita mummo ei ollut saanut tilkittyä.

Vaikka risaiseen neuleeseen pukeutunut mummo oli köyhä ja mökki vaatimaton, niin kodikkaampaa paikkaa en ole matkani varrella kohdannut. Kaikkialta huokui lämpö ja lähimmäisen rakkaus. Pienen eläkkeen varassa elänyt mummo oli kattanut myös kauniin tarjoilun, syötti ja juotti vieraansa ja olisi antanut mukaan vielä matkaevästäkin.

Vielä lähdön hetkelläkin mummo sanoi, että ovet ovat aina avoinna ja jos ei ole muuta kuin perunoita, niin keitetään sitten niitä. Vierailu oli koskettava ja pysäytti miettimään elämän todellisia arvoja.

Kun köyhyys tulee tupaan, se on pirullinen ja hyvin usein myös lähtemätön vieras. Ahdinkoon vajoaminen voi tapahtua kuitenkin monista eri syistä. Vakavarainenkin talous voi romuttua esimerkiksi sairastumisen, tapaturman tai puolison kuoleman seurauksena.

Mutta olipa syy sitten mikä tahansa, kanssaihmistä tulisi tukea ja auttaa. Erityisesti yhteiskunnan taholta ilman turhanpäiväistä byrokratiaa ja paperirumbaa.

Marssijärjestyksen kaikessa määrää kuitenkin raha. Inhimillisyys, empatia ja se paljon puhuttu maalaisjärki on pyyhkäisty sivuun eurojen edeltä. Vanhukset saavat maata likaisissa vaipoissaan ja heikolla ravinnolla, kun tavoitteena on kerätä vanhustenhoidon avulla vain mahdollisimman muhkeat osingot. Sama pätee myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Ihmisistä ja nimenomaan heikompiosaisista on tullut yhteiskunnallinen rasite, mutta niiden avulla pyritään keräämään kuitenkin mahdollisimman suuret liikevoitot.

Kerronpa tähän väliin Lenne-papastani, joka oli sodankäynyt, kovia kokenut mies. Hän ei kuitenkaan koskaan valittanut. Ei sitä, että leipä oli murusina maailmalla ja tilipussi oli kovankin päivätyön jälkeen niukahko. Pappa ei valittanut myöskään kymmenien kilometrien työmatkoista, jotka taittuivat kovillakin talvipakkasilla polkupyörällä. Vaikka työtä oli paljon ja elämä niukkaa, niin papalla jäi aikaa myös kanssaihmisille. Ovet Ketolan tupaan olivat aina avoinna ja siellä riitti ruokaa ja kannustavia ajatuksia oman perheen lisäksi myös ohikulkijoille.

Papallani oli suuri ja rakastava sydän. Hän rakensi, raivasi ja uurasti, kuten kaikki muutkin sodan kokeneet ikätoverit. He olivat niitä, jotka jälleenrakensivat meille jälkipolville toimivan ja ennen kaikkea turvallisen yhteiskunnan.

Mutta, kuinka kävikään. Ahneus, oman edun tavoittelu ja tunteeton kilpailuhenki ovat romuttaneet tämän kaiken. Jäljelle on jäänyt vain turvattomuus ja jatkuva epävarmuus. Yhteiskunta on jakautunut karkeasti sanottuna kahteen leiriin. Kuplassa eläviin hyvätuloisiin ja niihin, jotka taituroivat päivästä toiseen pärjäämisensä eteen. Ja vain murto-osa ihmisistä on enää niin onnekkaassa asemassa, että elämä on velatonta ja taloudellisesti vakaata.

Papan sanoja lainatakseni, haluan nostaa esiin hänen elämänohjeistuksensa meille jälkipolville:

Kannustus ja kauniit sanat ruokkivat monia tupia, mutta ahneus ja ilkeys näkyvät aina omassa kodissasi.

Anne Anttila

Kirjoittaja on Päivän Lehden vakituinen avustaja ja 38 vuotta toimittajana työskennellyt media-alan moniottelija

 

The End