18 katselua

Nämä maailmanlopun ennusteet ovat menneet pieleen

Aika 27.09.2019 15:00

Antti Kirkkala | 26.09.2019 | 23:57- päivitetty 27.09.2019 | 09:00 | Verkkouutiset

1970-luvulla varoitettiin monin tavoin uudesta jääkaudesta.

Amerikkalainen Competitive Enterprise Institute on etsinyt 27 lehtileikettä tai dokumenttia 50 vuoden aikana esitetyistä ennusteista. Niissä povattiin erilaisia ympäristökatastrofeja, mutta arviot osoittautuivat perättömiksi.

Tutkijoiden ja poliitikkojen arvioita on CEI:n mukaan usein kärjistetty mediassa sensaatiohakuisella tavalla.

The Salt Lake Tribune kertoi vuonna 1967 ennusteesta, jonka mukaan vuodelle 1975 ennustettua äärimmäisen vakavaa nälänhätää ”voi olla liian myöhäistä estää”. Artikkelissa viitattiin Stanfordin yliopiston biologi Paul Ehrlichin arvioon uudenlaisesta ”nälänhätien aikakaudesta”.

Tuolloin siteerattujen asiantuntijoiden mukaan ruoantuotannon kolminkertaistaminen kuuden tai seitsemän miljardin ihmisen ruokkimiseksi oli ”käytännössä täysin mahdotonta”. Ehrlich totesi tiedekonferenssissa toivovansa, ettei maailmanlaajuinen nälänhätä tule johtamaan ydinsotaan ja ihmiskunnan sukupuuttoon.

– Yhdysvaltain väestö on jo liian suuri, minkä seurauksena ehkäisystä on ehkä tehtävä pakollista. Steriloivia aineita joudutaan laittamaan elintarvikkeisiin ja juomaveteen. Katolista kirkkoa tulisi myös painostaa väestönkasvua hillitsevien ehkäisyvälineiden kannalle, tutkija totesi.

The Boston Globe kertoi vuonna 1970 tutkimuksesta, jonka mukaan auringon säteilyä heijastavat ilmansaasteet aiheuttavat uuden jääkauden 2000-luvun alussa.

Tutkija James P. Lodge Jr. arvioi sähkönkulutuksen nousevan rajusti, minkä seurauksena ”jäähdytysveden tarve tulee kuivattamaan Yhdysvaltain mantereen kaikki joet”.

Happosateet tappavat elämän järvistä

”Ekologisen liikkeen sankariksi” kuvailtu Paul Ehrlich jatkoi tuomiopäivän ennusteitaan Redlands Daily Facts -lehdessä syksyllä 1970. Hänen mukaansa meret muuttuvat elottomiksi vuosikymmenen aikana, minkä lisäksi Yhdysvallat joutuu ottamaan käyttöön veden sääntelyn vuonna 1974 ja ruokasääntelyn vuonna 1980.

Brownin yliopiston akateemikot lähettivät joulukuussa 1972 Yhdysvaltain presidentille kirjeen, jossa jääkauden kerrottiin saapuvan ”ehkä hyvin pian”. Ennuste pohjautui eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden arvioon.

– Ilmaston viileneminen johtuu luonnollisista syistä ja muistuttaa edellisen jääkauden aikaisia prosesseja. Tämä yllättävä tulos saatiin selville tutkimalla merenpohjan sedimenttejä, tutkijat kirjoittivat.

Ilmastonmuutoksen arvioitiin heikentävän huomattavasti ruoantuotantoa ja lisäävän äärimmäisten sääilmöiden todennäköisyyttä. Hallintoa kehotettiin ryhtymään merkittäviin toimenpiteisiin, ”kuten aiempien kansainvälisten kriisien kohdalla”.

The Guardian -lehti kertoi tammikuussa 1974 satelliittihavainnoista, jotka vahvistivat jääkauden lähestyvän nopeasti. Tiedeyhteisön jääkautta koskevaa ”konsensusta” käsiteltiin myös New York Timesin kirja-arviossa heinäkuussa 1976.

– Kirjan masentavimpia anekdootteja on [ilmastotieteilijä Stephen] Schneiderin kertomus siitä, kuinka Valkoinen talo jätti hänen varoituksensa huomiotta, lehti kertoo.

Vuonna 1978 kansainvälinen tutkijaryhmä totesi New York Timesin mukaan, että ”pohjoisen pallonpuoliskon 30-vuotiseen viilenemiseen ei ole nähtävillä loppua”.

Vakavia ja perättömäksi osoittautuneita ennusteita ovat olleet myös esimerkiksi seuraavat:

  • 1980 Yhdysvalloissa kerrottiin happosateista, jotka ”tappavat elämän järvistä”. Hallituksen tutkimus kumosi väitteen vuosikymmentä myöhemmin.
  • Yhdysvaltain Keskilänteen ennustettiin vuonna 1988 vakavien kuivuuskausien sarjaa. Kyseisen vuoden jälkeen ilmiö ei toistunut, ja alueen sademäärät ovat olleet viime vuosina tavanomaista suuremmat.
  • Yhdysvaltain pääkaupungin hellepäivien ennustettiin vuonna 1988 moninkertaistuvan lähitulevaisuudessa. Tilastojen mukaan Washington D.C.:n kuumien päivien huippu oli vuonna 1911, minkä jälkeen trendi on ollut laskusuunnassa.
  • Malediivien ennustettiin vuonna 1988 uppoavan kokonaan 30 vuoden aikana. Saarten arvioitiin autioituvan jo vuonna 1992 juomakelpoisen veden loppuessa.
  • YK kertoi vuonna 1989, että merenpinnan nousu ”tuhoaa valtioita” vuoteen 2000 mennessä.
  • New Yorkin kaupungin kerrottiin uppoavan osittain vuoteen 2019 mennessä.
  • Yhdysvaltain puolustusministeriön raportti varoitti vuonna 2004 ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ydinsodasta, kuivuudesta, nälänhädästä ja levottomuuksista. Britannian ilmaston ennustettiin muuttuvan ”Siperian kaltaiseksi” vuoteen 2020 mennessä ja useiden eurooppalaisten suurkaupunkien uppoavan samalla.
  • Walesin prinssi Charles kertoi vuonna 2009 laskeneensa, että ”painajaismainen ekologinen romahdus” tapahtuu 96 kuukauden päästä.
  • Tohtori Paul Ehrlich varoitti elokuussa 1969 saasteista, joiden seurauksena ”kaikki tulevat katoamaan siniseen höyrypilveen 20 vuodessa”
  • Vuonna 2013 povattiin napajään sulamista kahdessa vuodessa.

 

Kommentteja jutun tiimoilta
Jaakko Aalto:
Vanha suomalainen sananlasku: ”Akat pelkää maailmanloppua ja ukot, metsän loppuvan”
Val Nyholm:
  • 1982 YK: n alainen UNEP ilmoitti Mustafa Tolban suulla että ”maailmaa uhkaa ydinsodan kaltainen ympäristötuho ellei ympäristöasioille tehdä mitään vuoteen 2002 mennessä”
  • 1989 UNEP edelleen soitti tätä levyä Noel Brownin johdolla ”kokonaiset kansakunnat voivat kadota nousevan merenpinnan johdosta, ellei ympäristön lämpenemistä saada kuriin, aikaa on kymmenen vuotta”
  • 2007 IPCC:n Rajenda Pachauri ilmoitti että ”se mitä teemme seuraavien vuosien aikana määrittää meidän kohtalomme. 2012 on takaraja jonka jälkeen ei ole paluuta”
  • 2009 YK:n nykyinen pääsihteeri Ban KI-moon julisti ”ellei vuoden 2009 joulukuussa synny ilmastosopimusta YK:n johdolla niin se on loppu”.
  • 2009 Prinssi Charles julisti että meillä on 100 kuukautta aikaa muuttaa tapamme muuten juotamme lapsillemme myrkkyä joka poistaa heidät elonkierrosta.
    Aluksi Prinssi jaksoi muistutella asiasta säännöllisesti mutta ajan myötä muistutukset harvenivat.
  • 2014 Aiheesta väsyneenä hän totesi ”Aika loppuu. Kuinka monta kertaa olen kertonutkaan tästä viimeisien vuosien aikana”
  • 2017 tuo 100 kuukautta sitten täyttyi ja . . . noh täällä ollaan vielä.
    Kuitenkin vuonna 2015 Prinssi tajusi olleensa pelle (taas kerran) ja hylkäsi alkuperäisen 100 kuukauden muutosaikataulun ja korvasi sen jollain vielä paremmalla.
  • Totta tosiaan 2015 Prinssi antoi haastattelun Western Morning Starille jossa hänen kuninkaallinen korkeutensa varoitti ihmiskunnalla olevan 35-vuotta aikaa pelastaa maapallo sitä uhkaavalta katastrofaasiselta ilmaston muutokselta.
  • Ensimmäinen ilmastomiljonääri Al Gore ilmoitti 2006 ja 2008 ”meillä on korkeintaan kymmenen vuotta aikaa lopettaa ilmaston lämpenemisen ruokkiminen tai maapalolla ei ole tulevaisuutta”
  • 2015 IPCC:n tutkija Michael Mann varoitti Pariisin ilmastosopimuksen syntymisen olevan ”viimeinen mahdollisuus pelastaa planeetta”
  • Näitä viimeinen mahdollisuus parkaisuja on tälläkin vuosituhannella tullut tiuhaan tahtiin ulos.
  • 2001 – Ilmaston lämpenemisen torjumissopimus on meidän viimeinen mahdollisuutemme, Time Magazine
  • 2005 – Aika on loppumassa ilmaston muutoksen torjumiseksi, Mark Lynas Independent
  • 2007 – Maailman johtajat kokoontuvat tänään Balille torjumaan ilmaston muutosta mikä saattaa olla viimeinen mahdollisuutemme, New Zeland Herald
  • 2008 – Tämä neuvottelukierros lienee viimeinen mahdollisuutemme torjua ilmaston muutos, Tim Flannery – Age lehti
  • 2009 – EUn ympäristö komissaari Stavros Dimas kertoi Kööpenhaminan ilmastofoorumille tämän olevan viimeinen mahdollisuus pysäyttää ilmaston muutos, Reuters
  • 2010 – Intian ympäristö ministeri Jairem Ramesh näki saman konferenssin olleen viimeinen mahdollisuus ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi, Telegraph.
  • 2019 – David Attenborough kertoo ajan olevan lopussa planeetan pelastamiseksi ellemme toimi pikaisesti.
The End
44 katselua

Anastasia Huppmann

Aika 25.06.2019 19:31


Erittäin hyvää kansainvälistä tasoa edustava naispianisti Anastasia Huppmann (s. 16. marraskuuta 1988  Tver) on venäläis-itävaltalainen pianisti. Wikitietoa

Huppmann syntyi Venäjällä ja aloitti pianonsoiton opiskelun 5-vuotiaana. Hän soitti omia sävellyksiään televisiossa jo 7-vuotiaana ja 8-vuotiaana hän voitti ensimmäisen pianokilpailunsa. Hän täydensi opintojaan professori Vladimir Daichin johdolla Rostovin Rahmaninov-konservatoriossa ja professori Thomas Kreuzbergerin johdolla Wienin konservatoriossa. Hän jatkoi opiskelua Hannoverin Musiikki-akatemiassa. Huppmann on osallistunut mm. professoreiden Karl-Heinz Kämmerling, Paul Badura-Skoda, Aquiles Delle Vigne, Lev Naumov, Boris Petrushansky, Dmitri Bashkirov ja Lev Shugomin mestarikursseille.

Huppmann on palkittu useissa pianokilpailuissa, mm.

  • 2005: “XXI Century competition” (Kiev, Ukraina)
  • 2009: “Professor Dichler competition” (Wien, Itävalta)
  • 2009: “Bluethner special” in the framework of the “Erik a Chary competition” (Itävalta)
  • 2009: “Osaka international Piano Competition” (Japani)
  • 2011: XI International Concorso Pianistico “Vietri sul Mare – Costa Amalfitana” (Italia)
  • 2011: Premio di esecuzione Pianistica IXth International “Antonio Napolitano” Citta di Salerno (Italia)
  • 2012: 1. palkinto kansainvälisessä pianokilpailussa “14th Grand Prix International, Jeunes Talents” (Ranska).

Huppmann on konsertoinut Ukrainassa, Venäjällä, Itävallassa, Ranskassa, Puolassa, Espanjassa, Italiassa ja Aasiassa.

Beethoven – Kuutamosonaatti – Moonlight Sonata – pianosonaatti nro 14 cis-molli op. 27 nro 2 #3
Videon toistamisen jälkeen saat valita muita Anastasian piano kappaleita.

The End
87 katselua

Vanhustenhoito retuperällä

Aika 30.01.2019 23:03

Norjalaisvanhusta hoidetaan lähes kolminkertaisella rahalla suomalaiseen verrattuna.
Attendon, Esperi Caren (EI pörssiyhtiö), Mehiläisen, Pihlajalinnan ja muiden hoiva-alan koti ja ulkomaalaisten erittäin hyvää katetta tekevien pörssiyritysten epäkohdat ovat nostaneet esiin Suomen vanhustenhuollon resurssipulan.

Kyse ei ole vain mielikuvista, vaan Suomi käyttää suhteellisesti ottaen vähemmän rahaa vanhuspalveluihin kuin muut Pohjoismaat.

 

Omistajat näissä huippukatetta tuottavissa firmoissa:

Attendo-konsernista Helmikuussa 2017 noin 20 % oli Attendon johdon ja työntekijöiden omistuksessa.[3] Nordstjernan AB omistaa noin 16 %. Suomalaisista omistajista Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo omistaa 3 % ja Ilmarinen 2,53 %.[4]

Omistuksista noin 57 % on Ruotsissa ja noin 23 % Suomessa.[3] Lähde: wikipedia

 

Esperi Care syntyi, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti liiketoimintansa vuonna 2001. Pääomistus siirtyi vuonna 2016 brittiläiselle sijoitusyhtiö Intermediate Capital Groupille.

 

Mehiläinen.

CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot 57 %
LähiTapiola-ryhmä 20 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8 %
Valtion Eläkerahasto (VER) 5 %
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 %
Apteekkien Eläkekassa 0,6 %
Valion Eläkekassa 0,4 %
Muut sijoittajat ja yksityishenkilöt yhteensä 4 %

Lähde: https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehilaisen-omistus-ja-johto

 

Pihlajalinna. 5 suurinta n. 150-300 omistajasta:

Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö 15,39 % 35,86 milj. euroa
Mww Yhtiö Oy  10,21 % 23,78 milj. euroa
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 8,84 % 20,59 milj. euroa
Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 8,36 % 19,49 milj. euroa
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 5,60 % 13,05 milj. euroa

Lähde: http://investors.pihlajalinna.fi/share-information/largest-shareholders.aspx?sc_lang=fi-FI

 


Esimerkiksi Norja käyttää vanhuspalveluihin yli 65-vuotiasta kohden 2,6 kertaa enemmän rahaa kuin Suomi.

 


 

Siinä missä kaikki muut Pohjoismaat käyttävät bruttokansantuotteestaan vanhuspalveluihin noin 2,2 prosenttia. Suomessa luku on 1,6 prosenttia. Jotta Suomi nousisi muiden Pohjoismaiden tasolle, sen pitäisi lisätä vanhuspalveluihin käytettävää rahaa yli miljardi euroa vuodessa.

 


 

Rahan niukkuus näkyy vanhustenhoitolaitosten henkilöstömitoituksessa. Asiaa selvitettiin kyselytutkimuksella 2015. Siinä paljastui, että suomalaisissa vanhustenhuoltolaitoksissa yhtä hoitajaa kohden hoidettavia oli enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

 


 

Tämä johtaa työpaineisiin. Puolet suomalaisissa vanhustenhoitolaitoksissa työskentelevistä hoitajista kokee, että heillä on työssään liian paljon tekemistä.

 


 

Valtaosa suomalaishoitajista on sitä mieltä, että työntekijöiden vähäisyys aiheuttaa riskejä asiakkaille.

 


 

40 prosenttia suomalaisista hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan.

 


 

Suomalaiset hoitajat kokevat myös pohjoismaisia kollegojaan useammin, että heidän palkkansa on riittämätön.

 


 

Tilastot kertonevat sen kuinka erilaiset elämänarvot ja vanhojen ihmisten kunnioitus Pohjoismaisilla naapurikansoilla on.

Miten on esimerkiksi mahdollista, että Ruotsissa käytetään 67% enemmän rahaa vanhuspalveluihin vaikkei siellä ole esim. auto-, perintö- eikä lahjaveroa?

LÄHDE: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005983417.html?ref=rss

Lisää: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005982509.html

The End
72 katselua

Musiikkiharrastuksesta paljastui uusi hyöty – tästä syystä pianonsoitto lapsena kannattaa

Aika 10.07.2018 14:35

Musiikki suojaa ja kehittää aivoja – ja uuden tutkimuksen mukaan edistää lapsen kielellisiä kykyjä.

Proceeding of the National Academy of Sciences -julkaisussa esitelty tutkimus viittaa siihen, että pianotunnit parantavat lasten kielellisiä kykyjä.

Soittoharrastuksen avulla lapsi oppii tunnistamaan, miten eri koskettimien painaminen vaikuttaa pianosta kuuluvaan ääneen. Tutkijat uskovat, että tässä prosessissa lapsen korva oppii myös erottamaan hiuksenhienot erot puhuttujen sanojen välillä.

 

Kolme 45 minuutin pianotuntia viikossa

Massachusettsin teknillisen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 74 mandariinikiinaa äidinkielenään puhuvaa 4–5-vuotiasta lasta.

Lapset jaettiin kolmeen eri ryhmään. Yksi ryhmä sai kolme 45 minuutin pianotuntia viikossa. Toinen sai saman verran lukuopetusta. Kolmannen ryhmän lapset eivät saaneet kumpaakaan.

Kuuden kuukauden kokeilun jälkeen tutkijat huomasivat, ettei eri ryhmien välillä löytynyt selkeitä eroja kognitiivisissa kyvyissä – kuten älykkyysosamäärässä, muistissa tai keskittymiskyvyssä.

Pikku Pianisti

Pikku Pianisti

 

Soittajat havaitsivat hiuksenhienot erot kielessä

Pianonsoittoa harrastaneet lapset pystyivät erottelemaan puhutut sanat vain yhden konsonantin avulla.

Konsonantit, kuten ”T” ja ”D” voivat kuulostaa ihmiseltä samalta.

– Konsonanttien erotteleminen toisistaan vaatii ihmiseltä hieman enemmän täsmällisyyttä kuin vokaalien, sanoo tutkimusta tehnyt kognitiivinen neurotieteilijä, John Gabrieli Time-lehden mukaan.

Tutkijat sanovat, että puhuttujen sanojen eroavaisuuksien havaitseminen on keskeistä lapset kyvylle oppia kieltä.

 

Pikkupianistin musiikin teoria. Painettu kirja sekä pdf-tiedosto

Olemme puolisoni Päivi Pääkkösen kanssa saaneet valmiiksi Pikkupianistin musiikin teoria nimisen kirjan jossa sivukoko on A4, 38 sivua laadukkaalle 140gr puolimatta paperille digitaloffset painettuna. Vahvat 300gr silkkikiiltokannet ja luja nidonta.

Pianonkoskettimisto on esitelty kahden oktaavin alueella. Yksi oktaavi tarkoittaa kahdeksan valkoisen koskettimen välimatkaa.
Kolme tärkeintä c-kosketinta ovat keski-c, ylä-c ja ala-c.
Pianonkoskettimilla, valkoisilla sekä mustilla, on omat leikkisät nimensä.
Nuottiarvoista esitellään ne, joita pianisti alussa eniten tarvitsee.
Laskutehtävien ratkomiset sekä tahtiosoitusten mukaiset rytmitehtävät auttavat nuottien pituuksien hahmottamisessa.
Koskettimien nimien opettelu on näin hauskaa ja helppoa sekä muistipeliä pelatessa teoria-asiat jäävät mieleen leikiten!
Pianisti saa elävöittää musiikin teoria-asiat piirtämällä ja värittämällä siten millaisina hän ne itse näkee.

Myös Pikkupianistin musiikin teoria pdf-kirjassa musiikin teorian alkeet opetellaan leikkisällä ja hauskalla tavalla.
Voit opiskella sitä tietokoneelta, muokata pdf tiedostoa tai tulostaa tehtäväsivut.

Halutessaan hän voi askarrella omat pianonkoskettimia kuvaavat kortit.
Pianonsoitto ja musiikin teoria kulkevat rinnakkain ja oppiminen on hauskaa, kun se tapahtuu leikin kautta.
Opit musiikin teoriaa hauskasti ja helposti tehtäviä tekemällä, piirtämällä, rytmittämällä, soittamalla ym.
Saat uutta innostusta hienoon harrastukseesi.
Tämä on hyödyllistä ajankäyttöä.
Teet tehtäviä myös kavereidesi kanssa.

Voit tilata kirjan esim. postiennakolla tai maksu + postikulut tilille.
Nidottu kirja 22€ + postitus. Pdf kirja 20€ verkkolevyltä.
Nidottu + pdf kirja 40€ + postitus. (molemmat sis. alv 10%)

Kirjan opetusmenetelmä on sama mitä käytetään pianonsoiton opetuksessa Pianokoulu Elegiessä.
Suosittelemme myös pianotunneilla käyntiä.

Alla kuvia kirjasta


KANSI


ALKUSANAT

HAKEMISTO

SISÄSIVUILTA
 

Muillakin soittoharrastuksilla samoja vaikutuksia

Erityisesti mandariinikiinassa puhuttu kieli nojaa vahvasti hienovaraisiin eroihin äänensävyssä. Gabrielin mukaan musiikilliset kyvyt voivat kuitenkin auttaa myös muiden kielten oppimisessa.

Tutkijat uskovat myös, että pianonsoiton lisäksi muutkin soittoharrastukset voivat edistää lasten kielellisiä kykyjä.

Tutkimuksesta on vakuuttunut ainakin tutkittavien lasten koulun henkilökunta. Kyseisessä pekingiläisessä koulussa on tutkimuksen jälkeen ryhdytty tarjoamaan pianotunteja nuorille oppilaille.

Lähteet: Time, Science Daily, Mtv.fi, Pianokoulu Elegie

The End
84 katselua

Eksoottisia toimia talvella

Aika 27.01.2017 17:52
Polkupyöräilyä jäällä ja soutelua samana päivänä Kyrkösjärvellä Tammikuussa 27.01.2017

(Kuvat myöhemmin koska voin tehdä samat jutut monta kertaa tänä talvena. Photos later)

Tänään 27.01.17 klo n. 13-16 kun oli sopiva tilaisuus ja ihan sika-hieno pitkästäaikaa tuuleton ulkoilukeli ( +3°C ) lähdin airojen ja kapteenin uimaliivin kanssa polkupyöräilemään.

No päädyin airojeni ja polokupyöräni kanssa tietysti Kyrkösjärven rantaan Seinäjoella koska satun asumaan 100m päässä siitä.

Veneelle meiltä on matkaa kuitenkin noin 1,5km ja liukkaista jäisistä teistä johtuen liukastelua ja tasapainoilua matkanteko oli muutamin paikoin mennen tullen.

Perille veneelle päästyäni; ei kun rensselit paattiin ja vesille. Soutelu maistui avovedessä.

Väki ihmettelee miksi avovettä tammikuussa järvessä ?

No kyse on siitä että Kyrkösjärvi on tekoallas jossa toimii kaksikin voimalaitosta.

SEVO n turpeenpoltto sähkö/lämpövoimalaitos joka ottaa vettä sisäänsä n. 1 km järven keskikohdasta etelään päin ja 1.7 km veneeni paikasta sekä alapuolisessa osassa järveä sijaitseva kyrkösjärven vesivoimalaitos.

Sähkö/Lämpövoimalaitos päästää veneen lähelle keskijärvelle lämmintä vettä joten näin tammikuullakin järvialue on isolta alalta sula.

( Seinäjoen Energian omistaman Kyrkösjärven vesivoimalan pudotuskorkeus on 42 metriä, ja siinä on yksi 7.4 MW:n Francis-turbiini. Alakanava kulkee kallion sisällä 1.3 kilometriä Keskus-sairaalan alta Seinäjokeen. Valmistumisvuosi on 1980, jolloin se toimitti 18% kaupungin sähköstä. Nykyään ehkä 5% ? Voimala voi toimia saarekekäytössä Keskussairaalan varavoimalaitoksena.
Voimalan rakenteisiin tuli paha vika muutama vuosi valmistumisen jälkeen ja vesi tulvi sisään. Olimme ammattikoulunaikoina tutustustumassa voimalaan tulvan jälkeen ja siististi oli remppa tehty. Vika aikaan alhaalla oli vielä useita henkilöitä töissa, mutta he pääsivät onnellisesti pois, joskin kovan kiireen kera. Urakoitsija V-P Kyykkä korjasi laitoksen takuuna. )

No siihen exotiikkaan: Samantien kun kokka karahti soutelun jälkeen rantaan ajattelin vähän pyöräillä ja ajelinkin sitten n. 3 km. matkan kyrkkärin viralliselle veneenlaskupaikalle josta muitta mutkitta ajoin polkupyörällä jäälle nähtyäni järvellä aura-auton renkaanjäljet.

No ensiksi kaaduin 30m päästä sileän ja liukkaan jään kohdassa polkumasiinalla kyljelleni tosin loukkaamatta itseäni.
Nainen joka oli lenkillä sai videota pyöräilystäni jäällä 💡 

Poljin eteenpäin vältellen eilen jäätyneitä kohtia ja nostin pyörän rantaan n. 50m. ennen SEVON veden sisäänottoaukkoa.

Siitä sitten kotiin loput 2km ja blogia kirjuuttamaan. 😛 

The End
82 katselua

Kauhutarinoita autokaupoista . . .

Aika 04.11.2016 01:20

IL Torstai 3.11.2016 klo 19.34

”Ostin autoliikkeestä Raisiosta vuoden -07 Honda CR-V:n. Auto oli heidän ”kuntotarkastamansa” ja säännöllisesti huollettu. Heti kotitiellä kuopissa aivan helvetillinen kolina alustasta. Soitto liikkeeseen ja auto tarkastettavaksi. Kertoivat ohjausvaihteessa olevan vikaa, mutta autolla voisi ajaa kunnes saisivat osan tilattua. Vika korjattiin liikkeen toimesta. Melko pian tämän jälkeen autoon ilmaantui vaihdelaatikkovika, josta liike ei suostunut korvaamaan kuin osan. Korjaus olisi ollut niin kallis (useita tuhansia), etten antanut korjata. Nyt sitten vaan odotellaan koska auto pysähtyy lopullisesti. Olen todella pettynyt liikkeen korvauspolitiikkaan, kyllä 8 vuotta vanhalla ja liikkeen ”kuntotarkastamalla” autolla pitäisi liikkeellä olla suurempi vastuu. Kyseessähän on vielä heidän edustamansa merkki.”

Ei koskaan enää

”Vanha autoni, jonka myin purettavaksi, on tällä hetkellä huippukehujen kanssa myynnissä nettiautokaupan sivustolla. Siinä kehutaan autoa maasta taivaaseen, ja muun muassa väitetään, että pohjassa on vain yksi pieni reikä. Todellisuudessa pohja on umpimätä taka-akselista perään, etupalkki on vääntynyt ja jäähdytin siirtynyt. Autossa kehutaan olevan ilmastointi, mutta ei mainita sen vaativan uuden koneiston toimiakseen.”

Hellu

”Ostin auton, joka oli katsastettu viisi kuukautta ja kolme päivää ennen kauppoja. Syksyn tultua ihmettelin, kun kojetaulun takana ei toiminut kuin suuntavilkun valot. Päätin ajoneuvoharvinaisuuden laittaa projektiksi. Tällöin paljastui Suomen autokatsastuksen laatu. Kojetaulun takana ei ollut kuin nuo kaksi lamppua. Runkopalkki kiero ja lähes irti ruostunut välipalkista. Takavakaajan puslat halki molemmin puolin ja iskareissa ei ole ollut ketään kotona vuosiin. Ohjaus- ja apusimpukka sekä välitanko sökö. Auto on yhä projektina.”

Ford

”Ostin nettihuutokaupasta vanhan Volvo S40 T4:n. Autolla oli ajettu 239 000 kilometriä, turbo ja laturi sekä jotain muita osia uusittu. Hain auton Hämeenlinnasta ja ajoin sen kotiin reilun 100 kilometrin päähän. Kotiin päästyäni kone ei käynyt kunnolla ja öljyn seassa oli metallipurua eli kone oli p*skana! Älkää ostako huutokaupasta autoja!”

fani

”Ostin itsekin eräältä huijarilta samaisesta palvelusta Mitsubishi Coltin hyvin huollettuna ja täydellisellä huoltokirjalla. No, ajotietokone mykkä, vaihteet eivät menneet sisään, mitään huoltokirjaahan ei ollut ja penkissä iso reikä. Kuvat oli otettu vähän eri kuvakulmasta. Hinta vajaa 4 000 euroa. Soitin myyjälle, kun lähetti jonkun virolaisen luovuttamaan avaimia, niin uhkasi vetää minun pääni juurineen irti. Otin haasteen tietenkin vastaan, mutta olikin vaan suuret puheet. En enää sivustoa käytä, aivan vedätystä.”

Kalle

”Ostin liikkeestä henkilöauton, joka oli 9 vuotta vanha. Auto oli niin sanottu laatumerkki. Hintaa autolla oli noin 13 000 euroa. Kuukausi ostopäivästä ja alle 1 000 kilometriä ajaneena, auton moottoriin tuli halkeama. Ilmoitin välittömästi myyjäliikkeeseen. Myyjäliike totesi, että olin ostanut elinkaaren lopussa olevan vanhan auton, eikä näin liike ole vastuussa asiasta. Halkeama moottorissa tarkoittaa sitä, että koko moottori pitää vaihtaa. Myyjäliike ei suostunut purkamaan kauppaa, vaihtamaan tilalle toista autoa. Korjauskustannuksiin liike lupasi maksaa 30 prosenttia kuluista, jos korjaus tehdään heidän liikkeessä. Asia meni Kuluttajariitalautakuntaan, josta tuli suositus, että autokauppa puretaan. Liike ei tähän suostunut. Nyt asia odottaa käräjille menoa. Auton ostosta on mennyt yli vuosi, joka kuukausi maksan rahoitusyhtiölle autolainan lyhennystä.”

Usko mennyt autoliikkeisiin

”Ostin tämän vuoden maaliskuussa uudehkon, melko vähän ajatetun auton (ensirekisteröity 12/2011) autoliikkeestä Herttoniemessä. Autossa ilmeni runsaasti ongelmia heti kaupan jälkeen ja jouduin käymään hyvin raskaan prosessin läpi liikkeen edustajien kanssa saadakseni viat korjattua. Jouduin turvautumaan myös kuluttaja-asiamiehen apuun. Asiassa riideltiin yli puoli vuotta. Auto oli käytännössä tieliikennekelvoton kun ostin sen (muun muassa takaiskunvaimentimet olivat täysin rikki ja molemmat kardaanit vialliset, helmoissa oli ruostetta). Vikoja oli myös koitettu peittää, joka ilmeni jälkikäteen.

Liike ei suostunut korjaamaan mitään ennen kuin olin itse teettänyt autolle katsastustarkastuksen, jossa viat todettiin ja vikoja löytyi koko ajan lisää, ja niistä piti riidellä aina erikseen. Lopulta lähes kaikki löydetyt viat saatiin korjattua, mutta aikaa kului ja piti mennä ”uhkailukiristys”-linjalle. Lopputuloksena oli, että autoa on nyt korjattu liikkeen piikkiin yli 4 000 eurolla. Olen tyytyväinen, että auto on nyt kunnossa, mutta kallis lasku heille tuli autosta, joka ”on täysin kunnossa”.

Merkittävintä mielestäni tässä tapauksessa on se että auto oli juuri ennen kauppaa ”huollettu ja tarkastettu” Nissan -merkkikorjaamolla ja huoltokirjassa luki, ettei autossa ole vikoja. Autoliike vei auton myös tämän prosessin aikana Nissanin merkkikorjaamolle tarkastukseen, josta sain lausunnon ettei autossa ole muka vikoja ja että se on harvinaisen hyväkuntoinen mallinsa edustaja. Eniten tässä siis ihmetyttää että mikä on näiden merkkiliikkeiden vastuu, etiikka ja moraali näitä lausuntoja annettaessa. Mielestäni ei sitä ole. Tätä asiaa olisi syytä tutkia enemmän koska moni luottaa näihin merkkihuoltoihin ja maksaa niistä kovempia hintoja kuin ns. tavallisten korjaamoiden palveluista.”

Pöyristynyt

”Ostin Audin liikkeestä ja kävin koeajamassa. Huomasin, että autossa oli uudet nastarenkaat ja olin tyytyväinen autoon. Ilmoitin ostavani ja tulisin sitten hakemaan myöhemmin kun rahoitus on valmis. Kahden viikon kuluttua hain ja maksoin. Ajoin ulos liikkeestä ja huomasin, ettei ropise ollenkaan kun ajan asfaltilla. Oli kiire työpaikalle enkä sen enempää tutkinut vasta kun tulin parkkiin – ei ollut ostotilanteessa alla olevat nastat vaan oli kitkat! En saanut hyvitystä vaan myyjä jopa haukkui minut tyhmäksi. Kaiken lisäksi auto oli tuontiauto, sitä ei kerrottu. Kun olin ajanut 20 000 kilometriä auton ketju löystyi ja liike ei ottanut vastuuta, vaikka se oli merkkiliike ja sieltä ostettu. Ketjun kuuluu olla enemmän kestävä kun 120 000 kilometriä. Sain myöhemmin kuulla, että tässä mallissa tämä ongelma on tiedossa ja Audi on siirtynyt valmistamaan hihnavetoisia moottoreita taas. Minua huijattiin monesti, en koskaan osta tästä liikkeestä ja lukuisista valituksista ei kukaan edes vastaa. Ei heitä kiinnosta käytetyn Audin ostaja.”

Marina

”Ostin pari vuotta sitten käytettynä Jaguarin. Autossa piti olla pieniä kulumisia ja maalivauriota lukuunottamatta täysin kunnossa. Auto meni hyvin läpi myös katsastuksesta ja esimerkiksi autoliikkeen mukaan ei autossa ollut vikaa. Jaguar-korjaamon tarkistuksessa huomattiin kuitenkin jakopään uusimista tarvitsema kuluminen, vaihdelaatikon tarkistamista ja ilmastoinnin korjaamista vaativat viat. Myös kattoverhous irtosi heti oston jälkeen. Hienot 20-tuuman kesärenkaat eivät sopineet autoon. Yhteensä korjaaminen maksoi noin 6 000 euroa ja vielä moottorin merkkivalo jäi palamaan (lambdatunnistimet). Tarkistakaa käytetty auto ennen ostoa merkkikorjaamolla.”

The End