Suzuki LS-650.

TYÖNNÄ hienokseltaan sen puoleista ohjaustangon päätä eteenpäin johon suuntaan haluat kaartaa.
Sitä voimakkaammin ja nopeammin mitä suurempi kaartamisen tarve on.

Harjoittele tätä tekniikkaa ihan joka ajoreissulla!

Hyrrävoiman ensimmäinen ominaisuus on pitää esineen pyörimisakselin suunta muuttumattomana. Toinen ominaisuus on se, että kun pyörimisakselia kallistetaan, esine pyrkii kääntymään kallistuksen suuntaan, oletetun pystyakselinsa ympäri.

Suomeksi sanottuna, kun moottoripyörää kallistetaan, se lähtee kaartamaan kallistuksen suuntaan. Mutta miten moottoripyörää kallistetaan?

Nyt kysyjä saa jo mielenkiintoisia vastauksia:

– Sitä vaan kallistetaan, ei siinä mitään ongelmia ole.

– Käännetään ohjaustankoa siihen suuntaan, minne tahdotaan mennä.

– Siirretään omaa ylävartaloa sille puolelle, mihin halutaan kaartaa.

Näin vastailevat kokeneet motoristitkin, joiden ajokilometrimäärät voivat olla huikeat.

Mutta näin se nyt vaan ei ole!

Ei ilmassa ole mitään kahvoja, joista tempaisemalla voi kallistaa itseään ja/tai ajokkiaan johonkin suuntaan. Mutta jokin keino siihen pitää löytää, jos mielii moottoripyörän muuttavan kulkusuuntaansa.

Aikaisemmin mainitulla painopisteellä on hitaassa ajossa sellainen ominaisuus, että se pyrkii pitämään paikkansa muuttumattomana. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kuljettaja siirtää ylävartaloaan oikealle, moottoripyörä kallistuu automaattisesti vasemmalle ja päinvastoin. Jos siis haluaa aloittaa kaartamisen oikealle, missään tapauksessa ei pidä kallistaa ylävartaloaan samaan suuntaan eli oikealle, vaan päinvastoin vastakkaiseen suuntaan eli vasemmalle.

Kaartaminen

KUN suoraan menevän moottoripyörän kuljettaja kallistaa itseään jommallekummalle puolelle, pyörä ei suinkaan kallistu samaan suuntaan, vaan päinvastaiseen, jonne se lähtee kaartamaan.

Tällainen niin sanottu kallistus ulos on käyttökelpoinen pienissä nopeuksissa. Sitä on suorastaan pakko käyttää ajettaessa raskaalla katupyörällä maasto-olosuhteissa ja erityisesti, kun ajetaan niin sanotussa spoorissa eli renkaan levyisessä ajourassa. Ohjaustankoa ei siis käännetä mihinkään suuntaan, vaan ajopeli saadaan hyrrävoiman ansiosta kaartamaan haluttuun suuntaan vartaloa vastakkaiseen suuntaan kallistamalla.

Suuremmissa nopeuksissa moottoripyörää ohjataan ohjaustangon avulla, jota ei käytetä niin kuin moni kuvittelee, vaan aivan päinvastaisella tavalla.
Työntö ”väärään” suuntaan

Ohjaustangon kääntäminen on huono ilmaisu. Ei hyvä, mutta ehkä paras sanonta on ohjustangon (kevyt) työntäminen.

Pesunkestävälle automiehelle jäljempänä oleva teksti voi olla vaikeaa hyväksyä. Jos autolla halutaan kaartaa oikealle, auton ohjauspyörää käännetään oikealle, mutta jos moottoripyörällä halutaan kaartaa oikealle, sen ohjaustangon liikkeen pitääkin suuntautua vastakkaiseen suuntaan. Tämä tehdään työntämällä ohjaustangon oikeaa päätä hienokseltaan eteenpäin.

Mihin moinen oikein perustuu?

Jotta hyrrävoima ryhtyisi kääntämään moottoripyörää jompaankumpaan suuntaa, kuljettajan pitää ensin saada pyörä kallistumaan haluttuun suuntaan. Kun ohjaustangon oikeaa puolta aletaan työntää eteenpäin, etupyörä aloittaa kääntymisen vasemmalle – hienokseltaan ja lyhyeksi ajaksi. Mutta se riittää.

Kääntäminen

MONI motoristi ryhtyy tiukan paikan tullen toimimaan väistämistilanteessa autonkuljettajan tavoin, jolloin ohjaustankoa käytetään auton ohjauspyörän tapaan.

Seurauksena on moottoripyörän kallistuminen vastakkaiseen suuntaan eli oikealle. Sen jälkeen hyrrävoima ottaa tilanteen hallintaansa. Moottoripyörä alkaa kaartaa kallistuksen suuntaan oikealle.

Vasemmalle haluttaessa työnnetään tietysti vasenta ohjaustangon päätä eteenpäin.

Jos kaartamista halutaan jyrkentää, työntämistä lisätään. Kun se halutaan lopettaa, aletaan työntää ohjaustangon toisesta päästä.

Jos noudattaa ”naapurin pojan neuvoa” ja kääntää ohjaustankoa siihen suuntaan, mihin haluaa kaartaa, lopputuloksena on kaarros juuri toiseen suuntaan.

Kääntäminen

KUN autolla pyritään väistämään vaara kääntämällä ohjauspyörää vasemmalle, moottoripyörällä vastaava toimintamalli saa aikaan kaartamisen väärään suuntaan eli oikealle.

Kuten aikaisemmin totesimme, lähes jokainen osaa kaartaa mutkissa automaattisesti. Miksi suoralla tiellä tilanne on toinen?

Olemme keskustelleet aiheesta monen kokeneen motoristin kanssa. Vaivihkaa ja viimeistään saunan lauteilla ilman todistajia jokainen muistaa omakohtaisen tapauksen, jolloin on joskus ajanut tiessä olevaan kuoppaan tai osunut ajoradalla olevaan kiveen tilannetta itsekseen jälkikäteen hiljaa häveten.

Edessä näkyvä mutka antaa optisesti korvien välissä olevalle tietokoneellemme selkeän informaation kaartamisen tarpeesta. Kovalevyllämme on myös valmis toimintamalli siitä, miten se tehdään. Yhtäkkiä edessä oleva este on toinen juttu. Se ei enää olekaan rutiininomainen tilanne. Vaihtoehtomallina tajuntaan iskee myös jarruttaminen.

Voi olla, että automiehen reaktiot saavat tällöin vallan. Ohjauspyörää käännetään vaarasta poispäin! Mutta kun käsissä onkin moottoripyörän ohjaustanko, moinen toimenpide aiheuttaa sen, että pyörän ajolinja ei suuntaudukaan vaarasta poispäin, vaan vaaraa päin.

Kaartamisen asemasta suoraan ajaminen edellä mainitussa tilanteessa on yksioikoisempaa selittää. Henkilö, joka ei hallitse moottoripyörän ohjaamisen teoriaa, voi hätääntyessään ryhtyä kahteen toisensa eliminoivaan toimenpiteeseen.

Toisin sanoen kuljettaja ryhtyy ohjaamaan moottoripyörää samanaikaisesti vartalollaan ja ohjaustankoa työntämällä, mutta tekee tämän siten, että jompikumpi toimenpide pyrkii kallistamaan moottoripyörää yhteen suuntaan ja toinen toimenpide vastakkaiseen suuntaan. Tämän seurauksena pyörä menee suoraan eikä kaarra haluttuun suuntaan.

Kaartaminen

OHJAUSPYÖRÄÄ oikealle ja ohjaustankoa vasemmalle. Nämä autolla ja moottoripyörällä täysinerisuuntaiset toimenpiteet saavat aikaan samaan suuntaan johtavan kaartamisen. Pahassa paikassa oikean ja väärän toimenpiteen välillä on kuoleman kokoinen ero.

Hyrrävoimaa pitää osata myös varoa. Jos esimerkiksi kuljettaja kääntyy oikean kautta keskustelemaan matkustajan kanssa, myös hänen ylävartalonsa voi alkaa kallistua oikealle.

Tämä aiheuttaa automaattisesti pyörän kallistumisen vasemmalle ja kaarron alkamisen välittömästi yli keskiviivan vaikkapa rekan keulaan.