KIELIOPPIA ! |
---|
AGGRESSIIVI Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunutaggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava. PREESENSTAIVUTUS: 1.sg vittumä jaksa mitään myydä. 2.sg vittusä rupee mulle iniseen. 3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin. 1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta. 2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte. 3.pl vittune mistään mitään tiedä. Persoonattomia: Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu. Vittutäällä mikän kesä ole. Vittu täällä jaksa pitempään notkua. Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan. Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa. Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata. Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen. HUOM! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa ! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa. AGGRESSIIVI MODUKSENA Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä,kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä. Vittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat käytölle korkeat vaatimukset: "Paikallisia sadekuuroja... ja vitut ! !" - Nooa, 4341eKr "Vittu tää on pelkkä flunssa." - Aleksanteri Suuri, 323 eKr "Miten vitussa sinä ratkaisit tuon ! ?" - Pythagoras, 126 eKr "Haluatte MINKÄ tuohon vitun kattoon ! ?" -Michelangelo, 1566 "Mistä vitusta nuo kaikki intiaanit tuli?!" -Kenraali Custer, 1877 "Joka vitun taukki ymmärtää tämän." - Einstein, 1905 "Vitut täällä mitään jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni, 1912 "Onhan se niin vitusti hänen näköisensä !" - Picasso, 1926 "Missä vitussa me ollaan ! ?" - Amelia Earhart, 1937 "Mikä vittu se oli ? !" Hiroshiman pormestari, 1945 "Mitkä vitun hobitit?" - Sauron, 2945 kolmatta aikaa "Miks just mun pitää jäädä tänne vitun moduliin venaan ?" -Apollo 11-astronautti Collins, 1969 "Ketään kiinnosta, jos me vallataan joku vitun Kuwait." -Saddam Hussein, 1990 "Kuka vittu jätti keulaportin auki?" Estonian kapteeni, 1994 "Aja nyt vittu kovempaa!" - Prinsessa Diana, 1997 "Hei halooo, kuka vittu siitä sais tietää ? !" - Bill Clinton, 1999 "Kuka vittu laukaisi sen torpedon jo putkessa ! ? !" - Kurskin kapteeni G. P.. Liachin, 2000 "Empä arvannu et ne suuttuis noi vitusti." - Osama bin Laden, 2001 "Mikä vitun riskianalyysi?" Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001 |
Copyright © sivustot.net 2005
|