KIELIOPPIA ! 

AGGRESSIIVI

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan
määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis
eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina
jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät
poikkeuksetta paikallissijoissa.

Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen
modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii
peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti
paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen
liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan
aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

PREESENSTAIVUTUS:

1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.

Persoonattomia: Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu. Vittutäällä mikän
kesä ole. Vittu täällä jaksa pitempään notkua.

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.

Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
jouduin tiputukseen.

HUOM! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen
imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa ! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen
aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän
verkkokalvon rappeumaa.

AGGRESSIIVI MODUKSENA

Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan
suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä,kyllästymistä,
turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman
taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin
yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne
voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen
tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa
osassa maailman viittomakieliä.

Vittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat
käytölle korkeat vaatimukset:

"Paikallisia sadekuuroja... ja vitut ! !" - Nooa, 4341eKr

"Vittu tää on pelkkä flunssa." - Aleksanteri Suuri, 323 eKr

"Miten vitussa sinä ratkaisit tuon ! ?" - Pythagoras, 126 eKr

"Haluatte MINKÄ tuohon vitun kattoon ! ?" -Michelangelo, 1566

"Mistä vitusta nuo kaikki intiaanit tuli?!" -Kenraali Custer, 1877

"Joka vitun taukki ymmärtää tämän." - Einstein, 1905

"Vitut täällä mitään jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni, 1912

"Onhan se niin vitusti hänen näköisensä !" - Picasso, 1926

"Missä vitussa me ollaan ! ?" - Amelia Earhart, 1937

"Mikä vittu se oli ? !" Hiroshiman pormestari, 1945

"Mitkä vitun hobitit?" - Sauron, 2945 kolmatta aikaa

"Miks just mun pitää jäädä tänne vitun moduliin venaan ?"
-Apollo 11-astronautti Collins, 1969

"Ketään kiinnosta, jos me vallataan joku vitun Kuwait." -Saddam Hussein, 1990

"Kuka vittu jätti keulaportin auki?" Estonian kapteeni, 1994

"Aja nyt vittu kovempaa!" - Prinsessa Diana, 1997

"Hei halooo, kuka vittu siitä sais tietää ? !" - Bill Clinton, 1999

"Kuka vittu laukaisi sen torpedon jo putkessa ! ? !"
 - Kurskin kapteeni G. P.. Liachin, 2000

"Empä arvannu et ne suuttuis noi vitusti." - Osama bin Laden, 2001

"Mikä vitun riskianalyysi?" Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001

Copyright © sivustot.net 2005