Ylihärmän Sällin valitus kuntopoluusta ym.. (Laihialaisversio nettisivun tilan säästämiseksi)
Klikkaa tekstiä alta niin se suurenee ja näet lukea sen ilaman kalliita klasejas...
Kun oot tarkoon lukenu tekstin likkaa tekstiä uurestaan niin säästät kallista rikitaali / taulutelevisio lerinäyttöäs eikä se enää kulu läheskään niin kovaa.
Minkä takia mun piti syntyä Ylihärmään? Täällei vittu oo eres suunnistusseuraa eikä karttoja. Eihän täälä suunnistajana voi kiärtää ku hikistä kuntsarin lenkkiä pikitiätä pitkin. Yliviitalan karttaki on koluttu viimmeestä
kallionnotkua myären nottei siältä saa taitoreeniä hyärynnettyä enämpää.
Ja vittu ne kauhavalaasekki pihtaa sen kartanteon kaas niinku alahärmälääset kans täältä Ylihärmän rajoolta. Meikä haluaas reenimaastoja vähä lähempää Härmäsitiä. Ylistarolaaset väsäs aikoonansa kartan Vallamin seurulta, mutta son niin perkelehen kivistä, nottei siälä huvita reenata.
Son kans nii jumalan seliän takana korves, jottei sinne tällaanen ajokortitoon moperisti jaksa PV:llä rääsätä. Pensaahan siinä palaas ja rahaa. Lapualaasten Hellammaan maasto olis pikkuusen lähempänä, muttemmä uskalla sinne lähtiä reenaamahan ku son nii vilikasliikenteenen tiä ja Kankahankylän kohoralla on aina kytät passis. Jos ei oo Lapuan kyrvät nii sitte Härmän mulukut. Son se raja justihi siina kaharen kylän välis mihinä o hyvä ratsata.
Mun PV ei oo ollu rekkariis varmaha parihin vuatehen. Vituttaas jos moperi joutuus jeparien haltuhu ja ainut rassaamisen kohore häviääs. Eihän mulloo viälä muijaakaan, jota rassata, muttoommä kerran koittanu yhyres yläasteen riskos yhtä likkaa jalakojen välistä. Silloli kyllä varkut jalaas, mutta koitin silti.
Niin se Hellammaan maastohan on hakattu ihan paskaksi. Eihän siälä voi vetää kunnon taitoreeniä. Vittu jalaat on naarmuulla ja musteloolla, jos sinne lähtöö juaksemahan. Mähän erustan nykyään Kauhavan Wisaa (minkähän helevetin takia se pitää kirioottaa kaksoosveellä?). Tekis miäli vaihtaa johonkin toisehen seurahan, mutta ku äitee ei anna. Se valittaa aina, että pitääs käyrä lenkillä enemmän ja menestyä paremmin ja plaaplaa.
Ja vitut, kuinka mä voin menestyä ku lähin kartta on kymmenen kilsan pääs. Perhana viimme kesänäkin voitin kolomet iltarastit Alahärmäs. Kaks peerataa ja yhyren seeraran. Olinha mä am-kisoos Vaasaski. Siälä motin väärät rastimmäärittehet heti esilähäröstä. Vittu molin sekooksis ykkösellä ku koorit ei pitäny paikkansa.
Molin ihan varma, että ny oli ratamestari mokannu pahampäivääsesti. No mä manasin iha homona ku huamasin että koorilapon yläreunas luki ree18. Oli siinä mettän elukoolla ja ohitte juaksevilla suunnistajilla ihimettelimistä ku mä siälä pirin piäntä saatanaperkelevittu -huutoa päällä.
Mullahan oli peli sen jäläkehen iha sekaasi. Mä pummaalin miälettömästi ja vitutti ihan sairahalloosesti. Maalis mä tuumaalinki notten tuu enää koskaa Vaasahan kisoohin. Mulloli tarkootus näyttää kaikille kykyni Ähtärin pm-kisoos, mutta ne keimit jäi välihin kaveriiren takia. Kaverit oli saanu ponua jostaki ja aateltihi vähä maistella sitä. Verettihin aluksi periantai-illalla kylänraitilla Jaskan äijän massikalla. Siinoli viälä paripyärät alla ku ne oli ollu nevalla turpehenajos. Turvettaki oli viälä pyärien välis.
Vähä paska lensi ku rääsättihi rillin ohi niinku Herlevi superstokillansa. Haettihin rilliltä vähä lantrinkiä juamihin ku se ponu oli kuulemma ainaski seittemänkymppistä. Mulloli kotona jemmassa viälä Seinäjoen Isotonikista ostettua Isotonik forsea ja aattelin lantrata ponun siihen. Sain Jaskalta kaks resiä sitä ponua ja kaaroon mun hiilihytraattijuamat sekahan.Siitähän tuli hianon färinen plandis. Soli ku justihi kuariitunu kananpoika.
Mulloli vissihi huano omatunto Ähtärin kisojen välihi jättämisestä ku piti juara kuitenki urheilujuamaa ponun kans. No juamahan oli kauhian makuusta, mutta kolisi päähä ku metrine koivuhalako pakkaasella. Ponus vaa maistuu hiiva eikä Isotonikki peittäny makua yhtään.
Olis vissihin pitäny kaataa se toinenki pussi sekahan, mutta mä aattelin säästää sen Teuvan am-pitkälle. Ne pitkäthän oli perkele pirettyki jo kesäkuus ku mä olin hillumas jo Vaasas Rantarokis tai oikiastaan vasta virittäytymäs tunnelmahan serkkupoijan Askoonalla.
Oltihi nimittään pillurinkiä heittämäs Vaasas ja mä pääsin sisälle Skain terassille vaikkolin pahasti alaikääne. Lauantaina oli hirviä rapula ja olin onnellinen etten lähteny kisoohin. Moon kerran juassu rapulas Kortesjärven kansallisiis. Silloon oli varmaha varioski kolkyt astetta ja mä spyttasin viälä tunti ennen lähtyä.
Mä varmahan haisin lähtöpaikalla vanhalta viinalta ja näytin kävelevältä zombielta. Matkanaki oli 8,4 kilsaa ja raralla oli pari pitkää suapätkää. Vittu mun pää meinas halieta niillä soilla. Silloon mä päätin notten lähäre enää ikinä rapuloos suunnistamahan. Sitte ku mä täytän kahareksantoista nii mä saan serkkupoijan Askoonan ostettua siltä halavalla. Sitte mulla on pirssi, jolla voin käyrä reenaalemas vaikka Simpsiöllä asti.
Siinä Askoonas on vitun siisti sisustus ja tiätysti karvanopat. Seeree-poksin ja supparin mä hommaan siihen tiätysti, jotta saan kisamatkoolla kuunnella Waldoa ja Stratovaariusta. Sitte kummoon täysi-ikääne nii ei äiteekään mua määrääle. Mä lähären vittuhun Kauhavan Visasta. En oo kyllä puhunu äiteelle mitää enkä miättiny uutta seuraa kauhiasti. Ylistarohon en ainakaa mee ku siälä on nii junttia porukkaa.
Lapualaaset taas on nii ittiänsä täynnä että mulla palaas käämit niiren kans. Alahärmäs taas ei oo ketää ja karttoja on vähä. Kurikkalaasista mä en tunne palio ketään ja niillon niin vitun ruma pukuki notten sellaasta pukisi päälleni. Rasti-Jussit olis varmaha ainut seura joka mua kiinnostaas.
Olis ylikätevää käyrä lauantai-illalla vähä ryyppäämäs vaikka bellas tai epon pupis, nukkua Askoonan takapenkillä yä ja mennä sitte sunnuntaina aamusta vähä Joupiskalle reenaamahan. Ny pitääs alootella peruskuntokautta ens vuatta varten.
Moon kyllä vahavasti sitä miältä, että mun on iha turha ressata ittiäni viälä ennen maaliskuuta millää reenillä. Maaliskuulla aloottelis kauhialla juaksumäärällä nii jotta pystyys sitte Turuun Isotonikis hätyyttelemähän aasarian kärkiä. Moon miälestäni sellaaneen tyyppi johon reeni tarttuu ku käret pihkahan.
Mä pääsen jo viikon reenillä sellaasehen kuntohon ettei meirän piiristä löyry sellaasta kahareksantoistasarialaasta, jonka kyyristä mä mettäs tipahtaasin. Mulla kyllä vähä tuppaa tää kisainnostus laantumaha jo kesäkuun aluus. Moonki sitä miältä että kaikki arvokisat sais olla jo toukokuus. Mutteihan silloon oo ku jokku hikiset äsämpitkät.
Ne taas on ihan masojen hommaa. Ei mulla oo uteliaasuutta kiärtää paria tuntia mettäs joirenki rastilippujen peräs. Ovi tais kolahtaa ja Jaskaki tuli jo sisälle. Ollaha lähärös Jaskan kans Kiistolaha vähä punttia nostelemaha ja siältä juasten Kuntsarille uimaha.
Jaskan äitee on siälä vysioterapeuttina ja saaraha silloon tällöön ilimaaset uimaliput. Siälä on joskus komeita muijia ja vöyrilääsiä vosuja joita me Jaskan kaas kyylätähän. Toivottavasti osuttaas yhtä aikaa turkkilaasehen saunahan...