Teräväpiirtoon liittyviä termejä suomeksi |
Kuvissa alempana TV, VHS, DVD ja DIGIBOXIN kytkentä näytettynä 1-4 llä
scart-kaapelilla.
Kuvaa klikkaamalla pääset Digita Oyn sivuille
TV + video + digiboxi mutta EI Scart liitintä TV ssä Voit käyttää vanha videotasi rf-modulaattorina. Digiboksi liitetään videoon scartilla, ja sitten tavallinen antennijohto videosta televisioon. Videon täytyy olla päällä jotta toimisi, ja videossa valitaan AV-kavana (scart sisääntulo). Asenna johdot ja viritä jokin uhf kanavista 21-69 televisioosi. Jos ei kuvaa, voi johtua siitä, että digibox lähettää signaalin ulos RGB-muodossa, jota video ei osaa välittää. Vaihda digiboxin ulostulo signaali video-muotoon, niin pelaa, ja kuvalaatukin on hyvä ! Eli jos sinulla on sellainen TV jossa ei ole scart liitäntää. Kannattaa käyttää videonauhuria RF muuntimena TV:hen päin. Kaiva vanha vhs-nauhuri vintiltä uusiokäyttöön, homma pelittää eikä maksa mitään:=) |
TV + video + digiboxi Kytke yksi SCART-kaapeli TV:n SCART-liittimestä digiboxin SCART-liittimeen ja toinen SCART-kaapeli videosta digiboxin AUX-SCART-liittimeen. |
Kytke kolmas SCART-kaapeli TV:n toisesta SCART-liittimestä digiboxin TV-SCART-liittimeen. |
Kytke seinärasiasta tuleva antennijohto
digiboxin Antenni IN-liitäntään ja edelleen Antenni
OUT-liitännästä toinen antennijohto videon Antenni
IN-liitäntään.
Kytke videon Antenni OUT-liitännästä kolmas antennijohto TV:n antenniliittimeen. |
Kytke virtajohdot seinään ja laita laitteet
päälle. Kytke laitteet sähköjohdolla pistorasiaan, ja laita laitteet virtakytkimistä päälle. Tarkasta myös, että kaukosäätimiin on laitettu toimivat paristot. |
Jos televisiossa on vain
yksi SCART-paikka, on siihen helpointa kytkeä digiboksi,
videot ja DVD-soitin SCART-jakajan avulla.
****************************************************************************************************
SCART-jakajan voi hankkia esimerkiksi kodinkone- ja elektroniikkaliikkeistä. Sen avulla valitaan, mitä laitetta kulloinkin katsotaan. 1. Kytke SCART-jakaja televisioon ja siitä edelleen videoiden, digiboksin ja DVD-soittimen SCART-liitäntöihin. 2. Kytke seinärasiasta tuleva antennijohto videoiden "Antenna In" -liitäntään. 3. Kytke videoiden "Antenna Out" -liitännästä toinen antennijohto digiboksin "Antenna In" -liitäntään. 4. Kytke digiboksin "Antenna Out" -liitännästä kolmas antennijohto television antenniliitäntään, jos haluat katsella myös analogisia lähetyksiä. 5. SCART-jakajan avulla valitaan, mitä laitetta kulloinkin katsotaan. Mikäli sinulla on perusdigiboksi (ei-tallentava) ja tallentava DVD-soitin ja haluat tallentaa digi-tv-lähetyksiä DVD-soittimen avulla, kytke digiboksi ja DVD-soitin toisiinsa SCART-johdon avulla. |
Myös muut kuin edellä kuvattu kytkentä ovat mahdollisia, mutta DVD-soittimen MacroVision-suojaus estää usein DVD:n virheettömän katselun esimerkiksi vieressä kuvatussa kytkennässä. Ko. kytkennässä DVD-soittimen voi siirtää ketjuun juuri ennen televisiota, mikäli DVD-soittimessa on kaksi SCART-liitintä. |
1. Kytke SCART-kaapeli TV:n ja videoiden välille Kytke yksi SCART-kaapeli TV:n SCART-liittimestä videoiden TV-SCART-liittimeen. 2. Kytke SCART-kaapeli videon ja digiboksin välille Kytke toinen SCART-kaapeli videoiden AV2-SCART-liittimestä digiboksin TV-SCART-liittimeen. 3. Kytke kolmas SCART-kaapeli TV:n ja DVD-soittimen välille Kytke kolmas SCART-kaapeli DVD-soittimen TV-SCART-liittimestä television toiseen SCART-paikkaan. 4. Kytke antennijohto laitteiden välille Kytke seinärasiasta tuleva antennijohto digiboxin "Antenna IN" -liitäntään ja edelleen "Antenna OUT" -liitännästä toinen antennijohto videon "Antenna IN" -liitäntään. Kytke videon "Antenna OUT" -liitännästä kolmas antennijohto TV:n antenniliittimeen. 5. Kytke virtajohdot seinään ja laita laitteet päälle. Kytke laitteet sähköjohdolla pistorasiaan ja laita laitteet virtakytkimistä päälle. Tarkasta myös, että kaukosäätimiin on laitettu toimivat paristot. |
1. Kytke SCART-kaapeli TV:n ja videoiden välille
Kytke yksi SCART-kaapeli TV:n SCART-liittimestä videoiden TV-SCART-liittimeen. 2. Kytke SCART-kaapeli videon ja digiboksin välille Kytke toinen SCART-kaapeli videoiden AV2-SCART-liittimestä digiboksin VCR-SCART-liittimeen. 3. Kytke kolmas SCART-kaapeli digiboksin ja TV:n välille Kytke kolmas SCART-kaapeli digiboksin TV-SCART-liittimestä television kolmanteen SCART-paikkaan. 4. Kytke neljäs SCART-kaapeli TV:n ja DVD-soittimen välille Kytke neljäs SCART-kaapeli DVD-soittimen TV-SCART-liittimestä television toiseen SCART-paikkaan. 5. Kytke antennijohto laitteiden välille Kytke seinärasiasta tuleva antennijohto digiboxin "Antenna IN"-liitäntään ja edelleen "Antenna OUT" -liitännästä toinen antennijohto videon "Antenna IN" -liitäntään. Kytke videon "Antenna OUT" -liitännästä kolmas antennijohto TV:n antenniliittimeen. 6. Kytke virtajohdot seinään ja laita laitteet päälle Kytke laitteet sähköjohdolla pistorasiaan ja laita laitteet virtakytkimistä päälle. Tarkasta myös, että kaukosäätimiin on laitettu toimivat paristot. |
Pixelöityminen Usein heikon antennisignaalin aiheuttama. TAI Digiboxin ominaisuus joka poistuu päivittämällä boxi joko antennin tai netin kautta, mallista riippuen. Tai langattoman tv-sisäverkon talouksissa huonon vastaanotinantennin aiheuttama ongelma. | |
Kuvan pysähtyminen tai ääniongelmat Usein heikon antennisignaalin aiheuttama TAI Digiboxin ominaisuus joka poistuu päivittämällä boxi joko antennin tai netin kautta, mallista riippuen. Antennirasiasta mitaten signaalin tason tulisi olla 47 -67 dBμV Ohjeellisesti voidaan todeta, että digivastaanottimen tasomittarissa 100 prosentin taso kuvaa laitekohtaisesti 35 - 50 dBuV:n jännitettä ja 50 prosentin taso kuvaa 28 - 35 dBuV:n jännitettä. On kuitenkin hyvä huomata, että eri digivastaanottimissa näkyvät signaalintaso -näytöt eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Ne ovat kunkin laitevalmistajan näkemyksiä riittävän voimakkaasta signaalista. |
Textitys puuttuu tai ei synkronoidu äänen kanssa Ylen kanavilla on Vanhempien digiboxien ominaisuus joka voi poistua päivittämällä boxi joko antennin tai netin kautta, mallista riippuen. Aivan varmasti vika korjaantuu ostamalla uudemman digiboxin jos vika johtuu vanhasta mallista. |
Säätilasta johtuvat ongelmat Digi-tv-signaalin voimakkuuteen vaikuttavat myös sään ja vuodenaikojen vaihtelut. Signaalin voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi: • vesi- ja lumisade • lumi ja sen sulaminen • järven jäätyminen ja jäiden lähtö • puut lehdessä tai lehdettöminä (mahlan tuotanto) • havupuut lumisina, märkinä tai kuivina • sumu • ns. radiokelit (katso lisää) Vaikutus häviää, kun säässä tapahtuu muutos tai vuodenaika vaihtuu. On hyvä tiedostaa, että sään vaihtelu vaikuttaa signaalin etenemiseen. Kesällä signaalin taso on keskimäärin 3 desibeliä eli noin 30 prosenttia pienempi kuin talvella lehtipuiden vaikutuksesta johtuen. |
Näin syntyy laadukas tv-kuva eli osatekijät, jotka
vaikuttavat eniten television katselunautintoon. Alla vanhaa tietoa televisioista vuodelta 2000 1. Valitse oikea televisio Tärkeintä valintoja on kolme. Ensin on päätettävä, halutaanko kotiin plasma- vai lcd-tekniikalla varustettu taulutelevisio. Sen jälkeen ratkaisee se, onko käytössä rahaa kalliimpaan full hd-tekniikkaan vai halvempaan, matalaresoluutioiseen hd ready -laitteeseen. Vähintään yhtä ratkaisevaa on televisioruudun koon valitseminen. Tavalliseen olohuoneeseen riittää useimmiten korkeintaan 42-tuumainen töllötin. Sitä suuremmat vaativat usein liian pitkä katseluetäisyyden. Kuluttajan kannattaa tosin muistaa, että täyden tarkkuuden näyttöä voi katsella lähempää kuin hd ready -näyttöä ilman, että katselukokemus kärsii. 2. Television sijoittaminen Kun haluttu televisio on hankittu, on aika miettiä mihin se asetetaan. Monessa tapauksessa taulutelevisio lasketaan vanhan kuvaputkitelevision paikalle. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä paras vaihtoehto, jos kriteerinä käytetään parasta mahdollista kuvanlaatua. Wanhoja taulutelevisioita harvoin katsellaan yhtä läheltä kuin perinteistä kuvaputkitelevisiota. Jos katsoja oli liian lähellä kuvapaneelia, kuva pikselöityi eikä näyttänyt hyvältä. Kauempaa katsottuna kuva tarkentuu ja näyttää huomattavasti paremmalta. Etäisyyttä muuttamalla voi itse todeta, milloin kuva näyttää rittävän tarkalta. Tavallisesti sopiva etäisyys on 3-4 metriä. Myös huoneen valaistus vaikuttaa siihen, miltä kuva näyttää. Hyvä nyrkkisääntö ruudun sijoittelussa on se, että täysteräväpiirtonäytön etäisyys katsojasta olisi metreissä 1,5 kertaa paneelin koko. Tällöin etäisyys 46-tuumaisesta näytöstä olisi 1,75 metriä ja 55" olisi n. 2 metriä. Full hd -näytön voi sijoittaa lähemmäs katsojaa kuin matalaresoluutioisen hd ready -television. Ongelmana saattaa ilmetä silloin, kun matalaresoluutioisella televisiolla katsotaan teräväpiirtoelokuvia, joiden kaikki yksityiskohdat tulevat parhaiten esille hieman lyhyemmällä katseluetäisyydellä. Ratkaisuna voi tällöin olla se, että teräväpiirtomateriaalia katsotaan videotykillä ja tv-ohjelmia taulutelevisiolla. Nykyiset vuoden 2020 4 ja 8 x full HD töllöt eli 4K ja isommilla tarkkuuksilla varustetut tv-kuvat ovat niin tarkkoja ettet näe pixeleitä vaikka katsoisit tv tä 5cm päästä 3. Oikea katselukulma Taulutelevision kuva näyttää parhaalta, kun sitä katsotaan suoraan edestä oikealta etäisyydeltä, etenkin jos käytössä on lcd-televisio. Uusien lcd-näyttöjen katselukulmaa on tosin saatu laajennettua selvästi siten, että televisiota voi katsella ilman kuvanlaadun heikkenemistä myös hieman sivummalta. 4. Huoneen valaistus Jos käytössä on plasmatelevisio, huoneen valot kannattaa pimentää katselun ajaksi. Paras katselukokemus saadaan pimeässä huoneessa, jossa television takana on himmeä valonlähde. 5. Television asetukset Useissa uusissa taulutelevisioissa on valmiita asetuksia, joiden tehtävänä on parantaa televisiokuvan laatua. Usein näiden asetusten käyttäminen ei suinkaan paranna kuvaa vaan voi aiheuttaa kuvaan katsojaa häiritseviä piirteitä. Kaikkia asetuksia kannattaa kuitenkin kokeilla, jotta oman maun mukainen paras katselukokemus saadaan aikaiseksi. Nykytelevisioissa on paljon asetusvaihtoehtoja. Kontrasti kannattaa säätää niin, että tummin musta on mahdollisimman tumma ja vaalein valkoinen mahdollisimman vaalea. Erilaisiin säätöihin kannattaa perehtyä itsekin, mutta viisainta voi olla turvautua asiantuntijaan. Saatavilla on myös kuvan kalibrointiin tarkoitettuja dvd-levyjä, jotka opastavat käyttäjän mahdollisimman hyvään kuvanlaatuun. Näitä ovat muun muassa The Calibrator- ja Digital Video Essentials -nimiset dvd-levyt. 6. Kaapelointi Kaapeleita löytyy moneen lähtöön. Halvinta ei kannata ostaa, sillä kaapelin laatu näkyy usein suoraan kuvanlaadussa. Uusissa televisioissa on scart-liitännän ohella hdmi-liitäntä. Tällöin on viisainta käyttää hdmi-kaapelia, sillä se välittää kuvaa ja ääntä scartia laadukkaammin. 7. Ääni Kuvan lisäksi katseluelämykseen tarvitaan ääni. Elokuvien katselun kannalta paras äänentoisto syntyy monikanavaisella kotiteatterijärjestelmällä. Tärkeintä on jälleen kerran katsoa mihin on varaa ja päättää, millaiseen tarkoitukseen kotiteatterijärjestelmää halutaan käyttää. Usein järjestelmää käytetään myös musiikin kuunteluun. Tällöin investointia ei kannata tehdä vain elokuvien ehdoilla. Surround-ääni vaatii vähintään 5.1 -kanavaisen äänentoiston. Paras ja nautinnollisin lopputulos saadaan, jos käytössä on myös taakse keskelle sijoitettava kaiutin. 8. Kuvalähde Huonosta kuvalähteestä ei saada huippukuvaa parhaankaan television ruudulle. Paras kuvalähde tukee luonnollisesti full hd -tasoista kuvaa. Hd-ohjelmia voi katsella esimerkiksi satelliittikanavista. Ensi vuoden aikana videovuokraamoihin hiljalleen lisää hd-elokuvia. Näitä filmejä voi katsella blu-ray- tai hd dvd -soittimella. Teräväpiirtokuvan miinuspuolena on se, että sitä tukevat dvd-soittimet ovat vielä kalliita. Teräväpiirrosta pääsee nauttimaan myös uuden sukupolven pelikonsoleilla kuten Microsoftin Xbox 360:lla ja Sonyn Playstation 3:lla. Jälkimmäisessä on sisäänrakennettu teräväpiirtosoitin, Xbox 360:een sellaisen saa lisämaksusta. |
Kaksi kipinävyötä Kuvassa ilmenevät kaksi kipinävyötä aiheuttaa suurjännitejohto tai -laite. Häiriö esiintyy useimmiten kuivalla säällä ja pakkasella. |
Lumisade kuvassa Kun television kuvassa on lumisadetta, se tarkoittaa että kuvasignaalin signaali/kohinasuhde on heikko. Tämä voi johtua joko siitä, että antennisignaali on liian heikko tai siinä on mukana liian paljon kohinaa. Käytännössä jos antennirasiasta tuleva kuva on lumisateinen, et pysty käytännössä sitä enää parantamaan antennirasian ja television välille asennettulla antennivahvistimella seuraavista syistä johtuen: Antenniverkossa jos antennisignaali on kovasti heikko, niin siinä on jo mukana tuntuvasti koko antennisysteemin pohjakohinaa, joka vain vahvistuu samassa suhteessa kuin signaali missä vaan vahvistimessa jolla tälläistä kohinaista signaalia vahvistetaan. Tyypillisen antennivahvistimen pohjakohina on samaa luokkaa television antennitulossa olevan vahvistimen kanssa, joten käytännössä samaa luokkaa oleva määrä kohinaa signaaliin lisääntyy vahvistettiin se sitten television antennisisääntulon automaattisessa signaalitasosäätimessä tai ulkoisessa vahvistimessa. Käytännössä vahvistin pitää asentaa jos sellainen laitetaan ennen signaalia vaimentavaa kaapelia. Omakotitalon omassa antennisysteemissä: antennimastoon ja kerrostaloissa: yhteisantenniverkon antennirasian perään ainoastaan; jos on tarvetta jakaa signaali useammalle vastaanottimelle tai käyttää hyvin pitkää; (50-300m) antennikaapelia rasiasta vastaanottimeen. Joissain tapauksissa kun käytetään hyvin epäherkkää televisiota ja antennirasiassa oleva signaalintaso on todellakin liian heikko (alle 60 dbuV) voi vahvistimen asentaminen parantaa kuvaa jonkin verran, takeita kristallinkirkkaasta kuvasta ei kuitenkaan ole. Jos antennirasian signaali on yhteisanteeniverkossa liian heikko, niin oikea tapa on ottaa yhteyttä talonyhtiöön/kaapeliyhtiölle, ja kertoa että signaali on liian heikko. On heidän asiansa huolehtia siitä, että signaali on antennipistorasiassa riittävällä tasolla. Käytännössä tilanne yleensä korjaantuu siten, että taloyhtiö/kaapeliyhtö tilaa antennifirman miehet säätämään vahvistimet ja korjaimet talon antennikaapissa kohdalleen. Näin asian hoitumisesta on hyötyä kaikille. |
Vinojuovainen kuva Kuvan vinottainen juovikkuus johtuu lähistöllä olevasta radiolähettimestä tai viallisesta värähtelevästä vahvistimesta. Häiriö ilmenee värillisenä jos häiriö osuu kanavan värialueelle. Tällainen häiriö voi aiheutua esimerkiksi radioamatöörin, poliisin tai lennonjohdon laitteista silloin kun ne ovat lähellä vastaanotinta. |
Kipinöitä kuvassa Sähkökoneet, -kojeet tai moottoriajoneuvot saattavat aiheuttaa kuvaan kipinöitä. Jääkaappien, pakastimien ja lämmityspattereiden termostaatit sekä kytkimet voivat aiheuttaa toistuvia hetkellisiä kipinähäiriöitä kun laitteet käynnistyvät ja pysähtyvät. |
Sälekaihdin Samalla kanavalla toimiva tv-asema aiheuttaa häiriön, joka esiintyy usein syksyisin ja keväisin säätilassa tapahtuvien muutosten aikana. Häiriöitä aiheuttavat asemat ovat usein jopa satojen kilometrien päässä. Häiriö saattaa esiintyä usean päivän ajan ja se poistuu itsestään |
Täydellisessä maailmassa... |
Alkuun Päivitetty 17.03.2020 |
Edellinen |