JUOPPOHULLUN PÄIVÄKIRJA AUTOMAATTI TEKSTI

Aloin selailla lehtiä, joissa oli tarjolla vapaita työpaikkoja. Paskoja hommia. Lähes poikkeuksetta duunit olisivat vaatineet säännöllistä läsnäoloa. Ne työpaikat, jotka kiinnostivat eniten, edellyttivät akateemista loppututkintoa. Soitin yliopistoon ja kysyin millaisia ovat akateemiset loppututkinnot?

Löysin mieleiseni työpaikan Nokian ulkomaankaupan projektijohtajana. Valitsin yliopistolta saamastani listasta muutamia hyvältä kuulostavia akateemisia loppututkintoja, koska ko. virka edellytti akateemista loppututkintoa.

Rustasin heti hakemuksen: ”Olen kolmekymppinen asiansa osaava pirtsakka johtajatyyppi. Olen tottunut olemaan päättävissä tehtävissä. Harrastan mm. viinejä. Minulla on mm. seuraavat loppututkinnot: teologi, agronomi, oikeustieteitten maisteri, filosofian maisteri ja lääketieteen maisteri. Valitettavasti humanistisissa tieteissä olen vasta kandidaatti (hum. kand.). Lisäksi kävin Vallilan ammattikoulussa kolme kuukautta autoasentajan linjaa. Minulla ei ole perhettä, joten olen valmis matkustamaan hyvinkin pitkälle. Palkkatoivomukseni on vähintään neljä tonnia... puhtaana hanskaan. Alan jo nyt odottaa pikaista yhteydenottoanne. Mikäli en vastaa puhelimeen, niin olen varmaankin kaupassa. Olen muuten mies.”

Mielestäni hakemukseni oli niin kattava, että kävin ottamassa siitä 100 kopiota. Lähetin samana päivänä vielä pariinkymmeneen muuhun paikkaan kirjeeni. Olin niin innoissani, että aloin sovittaa ainutta perintösolmiotani heti kaulaan. Olin kuristaa itseni, joten pyysin talkkaria tekemään kravattisolmun puolestani.

5.5 Tiistai

Katselin eilen Suomen ja Kazahstanin välistä lätkämatsia, jossa hakattiin surutta suomalaisia. Tulin siihen johtopäätökseen, etten ikinä lähde lomamatkalle Kazahstaniin. Minähän en rahojani hulluille anna, vittu.

6.5 Keskiviikko

Nähtävästi rauhoittavat poistuvat elimistöstä paljon hitaammin kuin viina. Näin taas oudon unen. Asuin älyttömän isossa talossa, jonka alle oli rakennettu salainen bunkkeri. Hovimestari tuli kiirehtien kirjastohuoneeseen sanomaan minulle, ”Sir, nyt on kiire!”. Säntäsin suoraan salaiseen bunkkeriini, jossa oli vain yksi mystisen näköinen pomppiva puhelin. Puhelimesta kuului monotoninen viesti: ”Tule kusipäitten kokoontumisajoon, HETI!” Puin ylleni asentajan haalarit ja hyppäsin pakettiauton rattiin. Matkalla messukeskuksen parkkipaikalle näin ainoastaan pakettiautoja, joita ajoivat samanlaisiin asentajan haalareihin pukeutuneet salaperäisen näköiset hiipparit kuin minä. Pakettiautot parkkeerattiin kylki kylkeen kiinni. Autojen ovet eivät auenneet, joten kömmimme sivuikkunoista seuraavaan autoon ja taas seuraavaan kunnes tulimme reunimmaisen auton ovesta ulos. Odottelimme kärsimättöminä täysinäisen parkkipaikan reunassa, kunnes kuulutettiin mun nimeni! Valtavat suosionosoitukset olivat halkaista korvani. Mulle asennettiin benji-valjaat, joiden varassa mut hinattiin yli sadan metrin korkeuteen. Päästyäni lakipisteeseen, kuulin alhaalta yhteishuudon: ”Miltä näyttää!!” Katselin alas, jossa näkyi oikeastaan vain pelkkää peltiä. Kylki kylkeen parkkeeratut pakettiautot näyttivät isolta peltilevyltä, joten huusin mukanani olleeseen megafoniin: ”Pelliltä!” Vastaukseni sai aikaan niin valtavan riemun asentajissa, että korviini koski vaikka olinkin yli sadan metrin korkeudessa. Benji-nosturia ohjannut asentajakin yhtyi riemuun sillä seurauksella, että nosturi nakkasi mut kaaressa päin YLE:n lähetysmaston satelliittilautasta. Törmätessäni päin lautasta olin kuulevinani MTV:n Huomenta Suomi-lähetyksen Lauri Karhuvaaran imitoivan Elvistä. Mitä helvettiä, onko Karhuvaara loikannut Yle:n aamu-tv:hen? Samassa heräsin telkkarin pauhuun. Karhuvaarahan se siellä rupatteli. Oli jäänyt telkkari päälle. Päätin, etten ikinä mene pakettiauton kyytiin, enkä Elviksen.

7.5 Torstai

Olin näköjään hakenut Merita-Rahoituksen toimitusjohtajaksi, koska sain heiltä kirjeen. ”Emme ole hakeneet yhtiöömme uutta toimitusjohtajaa, joten emme voi käsitellä hakemustanne. Kiitos kuitenkin mielenkiinnostanne paikkaa kohtaan.” Kimpaannuin niin paljon saamastani kohtelusta, että lähetin Merita-Rahoitukseen vastineen. ”Vittu pitäkää johtajanne. Ei olis edes kiinnostanut. Konkkaan te meette kuitenkin. Moido!” Kielteisiä paineita purkaessani tuli niin hyvä mieli, että päätin klampsia viinakauppaan. Ensin kävin lopettamassa tilini Meritassa. Yritin myös lopettaa kaikkien ystävieni tilit Meritassa, mutta minulla olisi kuulemma pitänyt olla valtakirjat. Päätin hankkia ne myöhemmin. Mulle ei vittuilla.

Katselin illalla Suomen matsia Ruotsia vastaan. Sain niin hirveän raivarin 1 - 0 tappiosta, että nakkasin telkkarini ikkunasta ulos. Nukahdin uuteen tuutulauluuni: ”Mats Sundin är homoseksual, homoseksual, homoseksual, Mats Sundin är homoseksual...”

8.5 Perjantai

Kävin etsimässä telkkariani pihalta. Ei löytynyt. Huomasin, että naapuri oli hankkinut autoonsa kattoluukun. Se oli nähtävästi vielä keskeneräinen, koska siitä puuttui varsinainen luukku. Kävin ostamassa vähillä varoillani uuden telkkarin. Sain käytetyn mustavalkoisen matka-TV:n. Kiva katsoa euroviisuja 12 tuuman mustavalkoisesta persereiästä! Lätkämatseissa ei näy edessä kiekkoa. Päätin tappaa Mats Sundinin. Sen homon takia mulla ei ole enää väritelkkaria.

9.5 Lauantai

Törpöttelin pitkin päivää keppanaa. Törmäsin päivällä naapuriini, joka kysyi raivona, että tiedänkö kuka on heittänyt telkkarinsa ikkunasta pihalle? Näyttelin hämmästynyttä. Naapuri kertoi, että joku kusipää oli heittänyt telkkarinsa hänen autonsa katon läpi. Paiskautuessaan katon läpi telkkari oli räjähtänyt autossa, joten koko auton ohjaamo, penkit ja sisustus oli lentänyt huisin helvettiin. Koetin olla sympaattinen ja kysyin, että miten hänen karvanopille kävi? Naapurini katsoi mua vihaisesti.

Katselin illalla euroviisuja. Päätin sanoittaa Suomen seuraavan euroviisun. Kuunneltuani Marika Krookin esittämän biisin, tulin siihen lopputulokseen, että sanoitustyö kannattanee tehdä kännissä. Säikähdin aivan helvetisti kun Suomi sai ensimmäiset pisteensä. Niin mielipuolinen mekastus alkoi 12” telkkaristani, että päätin lisätä tappolistaani myös kisan selostajat. En tiedä mitä ne siellä hakkasivat. Voittajaksi selviytyi Israelin Dana International. Täytyy sanoa, että pantavan näköinen gimma. Frendini soitti heti kisan jälkeen ja kertoi, että voittaja olikin alunperin mies. En ollut uskoa korviani. Olin pannut useita paljon pahemmankin näköisiä muijia. Heitin taas telkkarini ikkunasta pihalle ja kävin oksentamassa. En saanut unta, koska olin täysin varma, että olin taatusti joskus pannut miestä. Oli se niin hyvännäköinen nainen, eiku...

10.5 Sunnuntai

En viitsinyt lähteä kämpiltäni mihinkään, koska viime yönä heittämäni telkkari oli mäjähtänyt karvanoppa-naapurini auton konepeltiin. Ei se ole paskapuhetta, että Datsun kestää.