JUOPPOHULLUN PÄIVÄKIRJA AUTOMAATTI TEKSTI

Olipa herätys! Mä en ole koskaan aikaisemmin tuonut parvelle herätyskelloa, koska se pitää niin helvetin hirveää meteliä, että herään siihen vaikka se soisi kadun toisella puolella. Tänä aamuna kuitenkin heräsin korvani juuressa ainakin 100 desibelin räminään. Sain niin hirveän raivarin, että löin yhdellä iskulla koko kellon tuhannen vitun päreiksi. Ajattelin mennä käymään lääkärissä irrotuttamassa kaikenlaisia vietereitä ja rattaita hanskastani, mutta päätin olla menemättä. Kai ne vitun runkut olisivat taas kärränneet mut katkaisuhoitoon jonnekin perunakellariin. En enää ikinä hanki kelloa, joka on tehty pellistä, lasista, jousista ja rattaista. Pitäisi hankkia pinsetit, mutta ei oikein kehtaa mennä ostamaan...

Sain ongittua hanskani sisästä suurimman osan herätyskellon jäämistöstä, huimaa hommaa. Päätin lähteä lepuuttamaan krapulaista olemustani ulos. Painelin Hakaniemen rantaan kiskomaan vähän meri-ilmaa liiteriin. Sillan alla rymysi kunnon voittajia täysi boogie päällä. Yksi pelimies vinkkasi mulle ohi kävellessäni, ”hei nuija, tuu ottaa hipat!”. Höristin heti korviani, sanoiko tää voittaja mua nuijaksi? Marssin tikkana örveltäjien rinkiin. Mulle tökättiin heti pullo kouraan. ”Otas hujoppi vähän möykkämehua”, ärisi yksi siltojen mies. Kummaa porukkaa, hyvä että pystyssä pysyivät ja joka ukko vittuili päin naamaa. Hyvä meininki. Tempasin aimo kulauksen putelista. Hyi saatana! En ollut ikinä juonut näin vitun pahaa viinaa! Kysyin että mitä ihmeen litkua ne lipittivät? Sörkan Arskaksi itsensä esitellyt punanahka alkoi selvittää. ”Katos hujoppi, josh kaveri on jo shammunu, ei she enää tharvi viinaa.. mut muut shaa vhielä khunnon phaukut.. tossha imurhoitiin Pheraa yksh yö, eikä she edesh huomannu mitää!” Jäin turpa auki ihmettelemään, imuroitu Penaa? Toinen selväsanaisempi hiippari alkoi selvittää. ”Joo katos nuija, mä oon entinen lekuri. Mä kehitin tämmösen NAPPOLAPON jolla saa kätevästi imuroitua palamattomat viinat parempiin suihin. Tää on perusnappolappopaketti”, ja heilutteli kädessään parimetristä muoviletkua ja ämpäriä.

Sörkan Arska alkoi pitää selväsanaista luentoaan, ”noshta khaveri khorokkeelle, phujota lhetku shen mageen ja imaishe. Phidä nappolapon toishta phäätä ämpärisshä ja vhenaa hetki”. Entinen lekuri alkoi selostaa Arskan jälkeen, ”kato Nappolapon avulla saat imuroitua viinat sammuneen kaverin mahalaukusta!”. Mä meinasin pyörtyä. Olin just juonut jonkun spurgun mahasta imuroitua viinaa. Tämä entinen lekuri jatkoi esitelmäänsä vetämällä pressun oudon möykyn päältä, jonka alta paljastui sammunut jätkä letku perseessä. ”Jos kaverin ruokatorvi on tukossa tai turpa on lyöty mäsäksi, kallisarvoiset viinakset voi imuroida talteen myös perseen kautta. Tähän tarvitaan 6 metriä muoviletkua ja fillarin pumppu”, selvensi lääketieteen ex-ammattilainen. Sörkan Arska alkoi ylpeänä esitellä tätä herkkää toimitusta, ”noshta khaveri taash khorokkeelle jha ujuta lhetku perseestä mahalaukkuun. Asheta fillarin pumppu letkun päähän nhiin että pumpun khahva on ala-ashennossa. Vhedä pumpulla tasaishesti kunnesh viina alkaa valua. Näin thoimii erikhoisnappolappo”. Aloin yrjötä yhtenä suihkuna. Yrjöä lensi varmaan silmistä ja korvistakin. En ollut aiemmin tajunnut, että ihminen voi yrjötä myös nk. täysiä! Sörkan Arska löi mulle puolikkaan puikon vasta perseestä kirnuttua viinaa kouraan ja käski pistäytymään toistekin. Lähdin laahustamaan tosi huonossa kunnossa himaan.

Olin kai niin sekaisin, että olin tuonut spurgun perseestä imuroitua viinaa himaani. Kun huomasin putelin, sain taas spontaanin oksennuskohtauksen. En ehtinyt edes vessaan asti. Huh huh, täytyy yrittää mennä koisaamaan. Hyvää yötä.

15.9. Tiistai

Herättyäni näin ensimmäisenä olkkarin pöydälle taas sen pullon. Kuinkahan kauan mun pitäisi toljottaa tota pulloa, ennen kuin ei tulisi tätä ainaista vitun oksennuskohtausta. En edes krapuloissa ollut oksentanut näin vitusti. Ja taas tulee...

Olin juuri heittämässä pulloa ikkunasta, kun sain loistoidean. Tämähän on oiva lahja rakkaalle naapurilleni! Kaataessani suppilon läpi litkua tyylikkäämpään pulloon oksensin kolme kertaa. 0,75 dl perseestä imuroitua viiniä pullosta toiseen ja kolmet yrjöt! Tällä pääsisi varmaan Guinnessin ennätysten kirjaan?

Lähdin viemään kusipäänaapurilleni pientä lahjaa. Rämpytin oksennustollo kurkussa ovikelloa. Hapan ex-Datsunin omistaja avasi oven. Ojensin pullon suurieleisesti ja pyytelin vielä anteeksi aiheuttamaani harmia hänen autonsa vartioinnin laiminlyönnistä. Olin näkevinäni kusipään naamalla hieman leppymisen merkkejä. No, kyllä se naama siitä vielä ilmeitä saa... kusipää. Mulle ei vittuilla!

16.9. Keskiviikko

Tiina tuli tänään luokseni ja ehdotti, että lähtisin hänen kanssaan illalla alkoholistien auttavaan puhelimeen. Naiset on todella outoja. Pitäisikö mun kuunnella selvinpäin kun joku tuntematon örveltää mun korvaani kännissä? No, Tiinan suu on sekä fyysisesti että kielellisesti niin vastustamaton, että päätin lähteä viihdyttämään itseäni.

Istuin jossain ihmeen kopissa odottamassa että puhelin soi. Tyhmää hommaa, vitun tyhmää. Vihdoinkin puhelin soi. Vastasin reippaasti, täällä on Juha, kukas se siellä voihkii?”. Puhelimesta ei aluksi kuulunut mitään. Sitten sieltä alkoi kuulua outo mörinä, ”mä haluun lopettaa tän dokaamisen”. Heitin välittömästi asiantuntevan neuvon, ”no lopeta” ja löin luurin kiinni. Hetken kuluttua puhelin soi taas. Siellä oli se sama hemmo, joka alkoi tivata, ”eiks tää oo se auttava puhelin, häh?”. Vastasin vittuuntuneena, ”on joo, tää on auttava puhelin. Miten voin auttaa?”. ”Mä haluun viinasta eroon!”, möykkä alkoi. Päätin kokeilla tuoretta ideaani. ”Mene aamulla Hakaniemen rantaan. Siellä on sellainen iloinen poikaporukka juomassa viinaa. Pyydä niiltä huikat ja muista purskutella hyvin, nimittäin ne heebat juo suo siellä sammuneitten spurgujen perseistä imettyä viinaa. Kato niillä on niin pitkä letku, että se ylettää perseenkin kautta suoraan mahalaukkuun. Ne pumppaa sitä fillarin pumpulla sieltä perseestä pulloihin...” Kuulin juoksuaskeleita ja hetken kuluttua kuului armoton huutoyrjöäminen, joka oli aavistuksen kaikumainen. Se johtui luultavimmin pöntön luomasta autenttisesta efektistä.

Nähtävästi paikalla oli myös muuta juopporemmiä, koska hetken kuluttua puhelimeen tuli yrjömekkalaan herännyt toinen voittaja. ”Kuka siellä on”, aloitti heppuli napakasti keskustelun. Aloin tilittää tällekin herralle samaa tarinaa, ”mene aamulla Hakaniemen rantaan...”. Hetken kuluttua yrjöäminen alkoi kuulua tandemina. Metkaa porukkaa. Saatuani jo neljännen veivarin samaan paskahuusiin yrjölle Tiina repäisi luurin kädestäni. ”Mitä helvettiä sä Juha oikein touhuat”, sähähti Tiina. Vastasin laupias ilme kasvoillani, ”raitistan lähimmäisiä”.

Luulisin ettei mun tarvitse vähään aikaan mennä höperehtimään keskusneitiä. Naisille on tosi vaikea olla mieliksi...

17.9. Torstai

Päätin alkaa urheilla, joten kävin ostamassa leuanvetotangon. Kiinnitin se vaatekaapin karmien väliin. Oli aika tehdä avajaisliike. Tartuin kaksin käsin tankoon ja vedin itseni ylös... RYSKIS. Putosin kuin kivi polvilleni, jotka osuivat hermolleen kynnykseen. Multa lähti ilmat pihalle ja polvien hermojen kautta olin kuin perseessäni olisi ollut voimalinjajohto. Koko kroppa sähisi sähköä, enkä saanut ilmaa. Kierin kuin koira hevosenpaskan päällä ja yritin vain korista, h a p p e a !

En tiedä kauanko aikaa vierähti, ennen kuin hengitin omilla keuhkoillani. Raahauduin sohvalle ja vaivuin puolittaiseen tajuttomuustilaan.

Heräsin illalla. Lähdin vessaan ja kauhukseni huomasin käveleväni kuin meidän Mara. Vaapuin polvet nelinkertaisiksi turvonneina vessaan. Katsoin olevani vapautettu päivän jumppatunnilta... koko vuoden jumppatunneilta. Olin niin kyrpiintynyt urheiluun, että vaihdoin kanavaa urheiluruudun alkaessa.

18.9. Perjantai

Piti mennä aamulla Alkoon, mutta ei näillä polvilla mennä minnekään. Pitäisi varmaan soittaa sille astrologille, että onko joku vitun planeetta räjähtänyt taivaalla vai minkä takia tää viikko on ollut yhtä katastrofia? Ensin saa repiä ruosteisen herätyskellon osia käden sisästä, sitten oksentaa kaksi vuorokautta putkeen perseestä kirnuttua viinaa ja lopuksi on lähteä henki sanan varsinaisessa merkityksessä polvista puhumattakaan.

Kristian on varmaan mun suojelusenkeli, koska se tuli pyytämättä käymään. Lähetin sen viivana hakemaan mulle kaksi isoa pulloa puudutusainetta.

Kristian toi itselleenkin muutaman potun, joten aloimme nasautella tukevia ryyppyjä tauluun. Olipa nastaa taas pitkästä aikaa kurlata vanhan frendin kanssa. Aloimme pelata Trivial Pursuittia. Kristian tulee kännissä aina jääräpääksi. Vittu, se alkoi väittää mulle että mun korteissa on painovirhe. Eiffelin torni on kuulemma Tukholmassa! Jos mun polvet ei olisi olleet niin kipeät, niin olisin työntänyt lahjaksi saamani Eiffelin torni lämpömittarin Kristianin perseeseen ja kirjoittanut pakaroihin Heja Sverige! Ai vittu miten tyhmää seuraa voi känninen olla. Onneksi mä olen nasta jätkä... kännissäkin.

19.9. Lauantai

Kristian oli sammunut sohvalleni, josta hänet myös aamulla löysin. Viinaakin oli jäänyt vielä sen verran, että päätettiin jatkaa hyvää känniä. Kristian ehdotti, että vedettäisiin kalsarikännit. Kalsarikännit?! Kristian selitti, ”jatketaan ryyppäämistä heti aamusta, jolloin ei tarvitse välillä pukea housuja jalkaan vaan voi koko päivän kiskoa viinaa kalsarit jalassa. Jos sammuu niin ei haittaa, koska jalassa on jo valmiina kalsarit”. Mä päädyin vetämään ihan tavalliset kännit, mutta Kristian veti jääräpäisesti kalsarikännit. Hullua, olisi ollut loogisempaa että talon isäntä poukkoilisi kämpässään kalsarit jalassa eikä vieras. No, Kristian halusi välttämättä vetää kalsarikännit.

Vittuilin koko päivän Eiffelin tornista ja Tukholmasta. Kun Kristian tuli illalla taas jurvelokänniin, niin se sai päähänsä, että Laatokka on valtio Venäjällä. En jaksanut jäädä kuuntelemaan sitä kiukuttelua vaan painuin parvelle selailemaan pornolehtiä ja tissuttamaan viinaa. Vähän väliä olohuoneen sohvalta kuului, ”vittu, mä vielä muutan Laatokkaan”. Oikeastaan aloin jo toivoa sitä.

20.9. Sunnuntai

Kas kummaa, Kristianin ja mun yhteinen ystävä, herra krapula oli tullut vieraaksemme. On se hassua kun kaksi tenukeppiä hikoilee ja teputtaa vauhkoina ympäri kämppää. Kristian laukaisi kestämättömän tilanteen, ”Juha, mennäänkö pubiin iskemään naiset?”. Olen aina valmis kuuntelemaan järkipuhetta, joten lähdimme viivana. Kristianilla oli jo kolmatta päivää samat kalsarit jalassa, joten menestys oli taattua.

Nakeltiin tikkaa ja hörpittiin tuoppeja tauluun. Paikalla olevalla hameväellä oli jo sen verran maileja mittarissa, että päätimme ihan heidän vuokseen pitää villin seksuaalisuutemme aisoissa. Tajusin lopettaa kepittämisen jo varhain, koska tiesin Tiinan tulevan huomenna luokseni.

Viikon tapahtumat saivat otsikkosuoneni taas jylläämään. Päätin lähettää otsikon molempiin iltapäivälehtiin. Pistin saatteeksi viestin, ”otsikko on niin myyvä, että lavastakaa vaikka kyseinen tilanne. Tää maksaa vain 150 markkaa. Maksakaa pian!”. TERVEYSKESKUKSESSA KAUHUN HETKET - PERSEESTÄ NOUSI VÄSYNYT KAIVOSMIES !